Tutkimusraportti
Näin ilmoitusvelvolliset yritykset hoitavat pakotevelvoitteensa
Väärinkäsityksiä, turhautumista ja toimivia keinoja lain vaatimusten noudattamiseen
Pakotelainsäädäntö- ja rahanpesulakikysely 12/2024
Suurin osa yrityksistä arvelee tuntevansa lainsäädännön KYC-velvoitteet (Know Your Customer) riittävän hyvin, mutta todellisuus on usein toinen. Ristiriita korostuu varsinkin pakotelainsäädännön kohdalta.
Tutusta, kotimaisesta asiakkaasta voi tulla yhtäkkiä bisnesriski. Omassa liiketoiminnassa tähän ei ehkä olla vielä herätty, vaikka kansainvälinen pakotesääntely on uutisista tuttu aihe.
Vuodenvaihteessa 2024-25 tehty kyselymme paljastaa, että vaikka ilmoitusvelvollisten toimialojen yritykset Suomessa pitävät velvoitteita tärkeinä, ja pakotelistat ovat tuttuja yhä useammalle, on käytännön menettelytavoissa vielä puutteita. Erityisesti kaikkien asiakkaiden tietojen säännöllisessä tarkistamisessa on puutteita.
Ota raportti talteen (PDF)
Tutkimus satojen vastuuhenkilöiden näkemyksistä
Halusimme selvittää, miten hyvin KYC-velvoitteet ja erityisesti pakotteisiin liittyvät velvoitteet tunnetaan suomalaisissa ilmoitusvelvollisissa yrityksissä, ja millaisin keinoin lainsäädännön vaatimuksiin tällä hetkellä vastataan.
Kyselytutkimukseen vastasi 300 päättäjää eri toimialoilta: tilitoimistoista, laki- ja asianajotoimistoista, finanssialalta (rahoitus-, sijoitus-, vakuutus- ja perintäalan yritykset), sekä kiinteistönvälitysalan yrityksistä. Vastaukset kerättiin joulukuussa 2024.
Pakotelainsäädäntö on kiristymässä vuonna 2025, ja pakoterikoksesta johtuvan yhteisösakon enimmäismäärästä, 850 000 €, on tulossa uusi minimi. Yhdenkään yrityksen ei enää kannata ottaa riskiä liiketoiminnasta pakotteiden alaisen toimijan kanssa.
Pakotelainsäädäntöön suhtaudutaan positiivisesti
Tutkimukseen vastaajista ylivoimainen enemmistö (78 %) pitää tärkeänä, että eurooppalaista pakotelainsäädäntöä on tiukennettu viime vuosina.
Pakotteet ja rikostapaukset ovat suomalaisille tuttuja ehkä lehtiotsikoista tai poliittisista keskusteluista. Monelta voi unohtua, että likaiseen rahaan liittyvät rikokset tehdään ruohonjuuritasolla.
Mukaan tarvitaan aina viattoman oloisia toimijoita, sillä juuri siinä on rahanpesun ydin: viedään varoja kielletyiltä markkinoilta ja toimijoilta laillisen rahajärjestelmän pariin.
Siksi laki vaatii jokaista ilmoitusvelvollista olemaan hereillä omien asiakkaidensa taustoista.
Pakotteiden seuraaminen on osa asiakkaan tuntemisen velvoitteita
Laki- ja asianajotoimistoissa tarkistukset tehdään usein käsityönä – jos tehdään
41%
41% ei tee tarkistuksia tällä hetkellä lainkaan
56%
56% tekee käsityönä
Tutkimusaineiston valossa laki- ja asianajotoimistot tarkistavat muita toimialoja harvemmin kaikki asiakkaansa pakotelistaosumien varalta. Vain 22 % tekee niin, vaikka esimerkiksi tilitoimistoilla tämä on käytäntönä jo lähes joka toisessa toimistossa (45 %). Tulos on lainkuuliaisena pidetyn toimialan kannalta huolestuttava, sillä ilmoitusvelvollisen täytyy tuntea kaikki asiakkaansa.
Jopa kaksi viidestä (41 %) ei tee tarkistuksia tällä hetkellä lainkaan.
Suurin osa laki- ja asianajotoimistoista – 86 % – kertoo kuitenkin kysyttäessä, että compliance-käytännöt ovat heillä pakotelistojen osalta saumattomasti hoidossa.
Räikeä ero prosenteissa kertoo, että lain vaatimukset pakoteosumien säännöllisestä tarkistamisesta kaikkien asiakkaiden tietoja vasten eivät ole toimialalle vielä riittävän tuttuja. Kiristyvän lainsäädännön myötä tilanne voi pahimmillaan johtaa epähuomiossa tapahtuviin pakoterikoksiin ja suuriin rikemaksuihin.
Manuaalinen pakotelistojen tarkistaminen on yleisempää laki- ja asianajotoimistoissa, kun taas muilla toimialoilla suositaan enemmän ohjelmistoja tai palveluita. Yli puolet (56 %) toimialan vastaajista kertoo tekevänsä tarkastuksia käsityönä. Näin on siitä huolimatta, että listojen riittävän perusteellinen läpikäynti on käytännössä mahdotonta ilman automaatiota.
Lainsäädännön velvoitteet stressaavat tilitoimistoissa
45%
45% tarkistaa lain vaatimusten mukaisesti pakotelistaosumat
79%
79 % käyttää tarkoitukseen jotakin sähköistä palvelua
Tilitoimistojen kenttä jakautuu vahvasti kahteen leiriin: lähes puolet (45 %) tarkistaa jo lain vaatimusten mukaisesti pakotelistaosumat kaikkien asiakkaiden kohdalla, toisaalta 39 % ei tee tarkistuksia tällä hetkellä vielä lainkaan.
Pakotelistoja seuraavista tilitoimistoista jopa 79 % käyttää tarkoitukseen jotakin sähköistä palvelua. Yli puolet (52 %) tilitoimistoista kuitenkin kokee pakotelainsäädäntöön vastaamisen työläänä. Tilitoimistot kokevat velvoitteista eniten stressiä muihin toimialoihin verrattuna.
Myös sähköisissä menetelmissä on eroja. Jotta lain monet velvoitteet hoituvat vaivattomasti, on sähköisen KYC-palvelun tärkeää olla mahdollisimman automatisoitu ja helppokäyttöinen. Manuaaliset järjestelmät ovat ongelmallisia, koska pakotelistat päivittyvät jatkuvasti.
Pienissä tilitoimistoissa ei luultavasti ole töissä henkilöä, joka keskittyy pelkästään rahanpesulain vaatimuksiin, toisin kuin esimerkiksi suurissa pankeissa ja tilintarkastajissa. Tämä voi tehdä rahanpesulain vaatimusten seuraamisesta haastavampaa.
Jukka Kojola, Tuotejohtaja, Netvisor KYC
Finanssiala – edelläkävijä vai ei?
40%
40% vastaajista ei tee pakotelistatarkastuksia
Finanssiala kuuluu kiinteistönvälittäjien kanssa etujoukkoihin siinä, miten todennäköisesti uusia KYC-käytäntöjä on otettu käyttöön viime vuosien aikana.
Toisaalta finanssialan sisällä on erittäin paljon vaihtelua muun muassa yritysten koossa ja liiketoiminnan tyypissä. Joukkoon mahtuu runsaasti yrityksiä, joissa kycittäminen ei vielä ole riittävän reilassa: enemmistö tekee pakotelistatarkistuksia, mutta 40 % vastaajista ei.
Finanssialalla jopa 91 % vastaajista pitää tärkeänä sitä, että eurooppalaista pakotelainsäädäntöä on tiukennettu. Se on toimialojen vertailussa korkein luku. Toisaalta vasta 63 % yrityksistä kertoo, että heillä on riittävät menetelmät tehdä pakotetarkastuksia omien asiakkaidensa osalta – luku on vastaavasti hiukan alhaisempi kuin muilla toimialoilla. On mahdollista, että finanssialalla pakotevaatimukset ymmärretään muita paremmin, ja siksi myös puutteet omissa menetelmissä tunnistetaan paremmin.
Kiinteistönvälittäjät keskittyvät asiakassuhteen alkuun
80%
80 % vastaajista tekee tarkistuksia ainakin osalle asiakkaistaan.
Kiinteistönvälitysalalla on muita useammin kääritty hihat ja ryhdytty pakotetarkistusten tekoon: 80 % vastaajista tekee tarkistuksia ainakin osalle asiakkaistaan.
Yli puolet (57 %) kiinteistönvälittäjistä tarkastaa pakotetiedot vain asiakassuhteen alkaessa. Vaikka osa asiakkuuksista voi alalla olla lyhyitäkin, ehtii jo kuukausien aikana pakotelistoilla tapahtua paljon.
Siksi myös tällä toimialalla on vielä tehtävää siirtymisessä riittävän tiheisiin ja kaikki asiakkaat kattaviin tarkistusmenetelmiin.
Yli puolet ilmoitusvelvollisista tekee pakotelistatarkistuksia ainakin osittain – lopuilla alkaa olla kiire aloittaa
Suomalaisten yritysten tietoisuus pakotelistatarkistusten tarpeellisuudesta on kasvanut vuoden takaiseen tutkimukseemme verrattuna. Kun vuonna 2023 vain 37 % yrityksistä kertoi tarkistaneensa pakotelistoja viimeisen kolmen vuoden aikana, oli lukema nyt 54 %.
Numeroita voi silti pitää hälyttävän alhaisina – nimittäin niiden yritysten näkökulmasta, joilla käytännöt eivät vielä ole kohdillaan.
Mikä sitten on riittävän hyvä prosessi riskien tunnistamiseen – siihen liittyy monissa yrityksissä epäselvyyttä. Kun kysyimme eri toimialojen ilmoitusvelvollisilta käytännön menettelyistä, vastaajista:
39 % kertoi tarkistavansa pakotelistat kaikkien asiakkaidensa kohdalla
24 % tekee tarkistuksia joillekin asiakkaistaan
37 % ilmoitusvelvollisista ei tarkista vertaa asiakkaidensa tietoja pakotelistoihin lainkaan
Lain vaatimusten näkökulmasta on tärkeää tarkistaa kaikkien asiakkaiden tiedot, sillä vaikkapa kotimaisuus tai henkilökohtainen tunteminen ei ole tae siitä, etteikö tuttu nimi voisi löytyä listoilta hämärien kytkösten takia.
Pakotelistoille joutuneet ihmiset ja yritykset pyrkivät usein pitämään matalaa profiilia juuri tarkistuksia välttääkseen.
Esimerkki:
Ilmoitusvelvollisen yrityksen, kuten laki- tai kirjanpitotoimiston tai luottoyhtiön, asiakkaana on suomalainen konepaja. Yksi konepajan omistajista ja tosiasiallisista edunsaajista perustaa toisen yhtiön, joka toimittaa monimutkaisen ketjun kautta sotatarvikkeita Venäjän rajan yli. Viranomaiset ovat huomanneet tämän ja lisänneet henkilön pakotelistoille. Hänen kanssaan ei siis saa enää tehdä laillisesti liiketoimintaa Suomessa.
Kotimaisuus ei vapauta velvoitteista, vaikka suuri osa yrityksistä uskoo niin
Tutkimus paljastaa ison väärinkäsityksen ilmoitusvelvollisten joukossa: mielikuvan siitä, että vain kotimaan markkinoilla toimiminen tekisi listojen tarkastelun tarpeettomaksi.
Niistä yrityksistä, jotka eivät tee pakotelistatarkistuksia, jopa 62 % perusteli ratkaisuaan sillä, että yritys toimii vain Suomessa.
- Yli puolet (55 %) kertoi perusteluksi, ettei asiakkailla ole kansainvälistä toimintaa tai yhteyksiä ulkomaille
- Lähes yhtä moni (54 %) luottaa henkilökohtaisen tuttavuuden riittävän asiakkaan tuntemiseen.
- Samoin noin puolet (52 %) tulkitsee oman yrityksen pienen koon riittävän perusteluksi sille, ettei tarkistuksia tarvitse tehdä.
Näiden perustelujen taakse verhoutuva voi joutua pahaan pulaan, mikäli omilta asiakaslistoilta löytyviä yrityksiä tai heidän omistajiaan lisätäänkin kansainvälisille pakotelistoille jatkuvasti muuttuvassa maailmantilanteessa.
Esimerkki:
Kotimainen asiakasyritys on vienyt tuotteita pitkään alueelle, jonka lähellä käydään sotaa. Toistaiseksi liiketoiminta on ollut laillista. Kansainvälisissä neuvotteluissa tehdään uusia linjapäätöksiä, ja muiden uudistusten mukana pakotteet ulottuvat koskemaan liiketoimintaa tällä alueella. Ilman automaattista pakoteseurantaa kotimaiselta yritykseltä voisi jäädä huomaamatta, että sen liiketoiminta on muuttunut laittomaksi.
Laki vaatii varautumaan riskeihin, joten seuraukset voivat olla kovat, teki liiketoimintaa pakotteiden alaisen kumppanin kanssa sitten tahallisesti tai tahattomasti.
Lähes neljäsosa vastaajista (26 %) tulkitsee, että pakotelistojen tarkistusvelvoite ei koske heidän yritystään. Kaikki tähän tutkimukseen vastanneet edustivat kuitenkin rahanpesulain listaamia ilmoitusvelvollisia toimialoja, joiden on paitsi seurattava pakotelistoja, myös osoitettava tarvittaessa viranomaiselle, että käytössä on tehokkaat menetelmät listojen tarkkailuun.
Lähes joka neljäs tarkistaa pakotelistat vain asiakkuutta avatessa
Niillä tutkimukseen vastanneilla yrityksillä, jotka tekivät pakotelistatarkistuksia, oli kirjavia käytäntöjä siihen, miten usein asiakastietoja verrataan viranomaisten dataan.
22 % vastaajista kertoi tekevänsä tarkistukset ainoastaan asiakkuuden avaamisen yhteydessä.
Melkein saman suuruinen vastaajajoukko, 19 %, kertoi tarkistavansa tiedot aina, kun pakotelistoja päivitetään. Päivitysten seuraaminen ja uusien nimien läpikäyminen voi kuitenkin olla kuitenkin erittäin vaivalloista ilman tehokkaita työkaluja ja menettelytapoja, sillä listoja on useita ja ne elävät jatkuvasti.
Ilmoitusvelvollisen täytyy pysyä ajan tasalla asiakkaidensa taustoista. Tarkistustiheyteen ei ole yksiselitteistä ohjetta, mutta viikon välein tapahtuvat automaattiset pakotelistatarkistukset auttavat tunnistamaan riskit tehokkaasti ajoissa.
Onkin odotettavissa, että tiheitä tarkastuksia tekevien osuus tulee nousemaan lähiaikoina nopeasti.
22 % vastaajista kertoi tekevänsä tarkistukset ainoastaan asiakkuuden avaamisen yhteydessä.
Sähköinen palvelu suosituin keino pakotteiden seurantaan
Tarkistuksia tekevistä ilmoitusvelvollisista suurin osa (67 %) käyttää tarkoitukseen sopivaa sähköistä palvelua.
Noin neljännes (27%) tekee tarkastuksia manuaalisesti, ja pieni osa vastaajista (6 %) ei nimennyt mitään käytäntöä.
Kun vastaajilta kysyttiin perusteluita sähköisen palvelun käytölle, esiin nousivat mm. lain vaatimuksiin vastaamisen helppous, tarkistusten parempi laatu ja tarkkuus, ajansäästö sekä tehokkuus.
Ei ole ihme, että juuri nämä perustelut mainittiin. Kun ottaa huomioon, miten usein pakotelistoja pitäisi tutkia ja kuinka monta niitä on – puhumattakaan eri kielten aakkosversioista joita suomenkielisen on vaikea tunnistaa – voi sanoa, että manuaalinen työtapa on mahdottoman vaikea.
Noin kaksi kolmesta vastaajasta kertoo, että yrityksessä on mietitty käytännöt pakotteiden tarkistamiseen. Kiinteistönvälitysalalla prosessit ovat vastaajien mukaan jiirissä hiukan useammin, 77 %:ssa yrityksistä. Samojen numeroiden kääntöpuolena on, että yli kolmanneksella laki- ja asianajotoimistoista, tilitoimistoista sekä finanssialan yrityksistä ei ole vielä mietittyä marssijärjestystä pakotteiden seurantaan.
Kiristyvän lainsäädännön kello tikittää erityisesti tämän ryhmän kohdalla.
Yhtiö, jonka kanssa kävit kauppaa eilen, saattaa löytyä pakotelistalta ensi viikolla. Listoja on käytännössä mahdotonta seuloa käsityönä.
Jukka Kojola, Tuotejohtaja, Netvisor KYC
Miksi pakotelistoja ei seurata lain vaatimusten mukaan?
Ylimääräiset kulut nimettiin syyksi kaikista useimmin (57 % vastaajista), kun kysyimme, mitkä ovat ilmoitusvelvollisille pakotelistatarkistusten kipukohtia.
Lähes yhtä usein mainittiin hallinnollisen työn lisääntyminen (48 %) ja lain vaatimuksiin vastaamisen työläys (47 %).
Pakotelainsäädännön vaatimuksiin vastaaminen stressaa noin 40 % vastaajista läpi toimialojen – poikkeuksena finanssiala, jossa aihe lienee jo tutumpi, sillä vain 12 % stressaa vaatimustenmukaisuudesta.
Näihin kysymyksiin vastanneiden joukossa on mukana paljon niitä, jotka eivät vielä tarkista listoja lain vaatimusten mukaan. Mielikuvilla ja ennakko-oletuksilla on siis paljon merkitystä.
Monet ajattelevat, että pakotelistojen seuranta ei koske heitä. Mutta pienessäkin liiketoiminnassa voi olla kytköksiä pakotteisiin, ja listoilla on myös suomalaisia yrityksiä.
Jukka Kojola, Tuotejohtaja, Netvisor KYC
On totta, että pakoteosumien haarukointi on valtavan työlästä ilman järkevää ja tehokasta prosessia. Juuri hukkaan valuva työaika voi myös nostaa KYC-velvoitteisiin vastaamisen kulut koviksi.
Compliance-vastaavan kannattaakin vertailla eri menetelmiä huolella ja arvioida niiden vaihtoehtoiskustannuksia: kuinka paljon asiantuntijoiden työaikaa voidaan säästää sähköisen palvelun maksuihin verrattuna?
Pakotelistatarkistusten prosessissa, kuten KYC-prosessissa muutenkin, kannattaa valita mahdollisimman helppokäyttöiset työkalut, joita kuka tahansa yrityksessä voi käyttää ilman hammasten kiristystä.
Velvoitteet ovat pakollinen rasti
Pakotteet ovat nousseet otsikoihin vasta viime vuosina, joten moni ilmoitusvelvollinen on uuden edessä. Jokaisen ilmoitusvelvollisen pitää kuitenkin vastata lainsäädännön vaatimuksiin. Viranomaisten tarkastuksen tai rikostutkinnan yhteydessä ei voi vapautua seuraamuksista tahattomuuteen vetoamalla. Kiristyvät rikemaksut pakoterikkomuksista ovat todellinen uhka oman liiketoiminnan jatkuvuudelle.
Miten velvoitteisiin vastaaminen on järjestetty sinun yrityksessäsi?
Ota yhteyttä ja katsotaan, miten paljon helpommalla pääsisit Netvisor KYCin kanssa!