Finanssialan omat näkemykset ja todellisuus rahanpesulain noudattamisessa eroavat kuin yö ja päivä

Finanssialan yrityksillä on suuria vaikeuksia noudattaa rahanpesulakia. Suurin osa ilmoittaa noudattavansa lakia täydellisesti, mutta tarkemmassa tarkastelussa paljastuikin räikeitä puutteita aivan perusasioissa. Fiva antoi moitteita kaikille tarkastetuille yrityksille rahanpesulain heikosta noudattamisesta

Rahanpesulain noudattamisesta on tullut muuttuneen maailmantilanteen vuoksi entistäkin tärkeämpää. Tänä vuonna rahanpesulakia myös tiukennettiin entisestään. Mm. näiden syiden vuoksi myös rahanpesulain noudattamista on alettu valvoa entistä enemmän.

Finanssivalvonta (Fiva) on vuosien 2022-2023 aikana tehnyt rahanpesulain mukaisen tarkastuksen kahdeksaan finanssialan yhtiöön. Tarkastettujen joukossa on suurten pankkiyhtiöiden paikalliskonttoreita ja pieniä rahanvälitysyrityksiä. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tehnyt vastaavia tarkastuksia tilitoimistoihin viime ja tänä vuonna. Niissä havaittiin samoja ongelmia kuin Fivan tarkastuksissa.

Visma Solutionsin teettämässä tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin, miten suomalaisyritykset noudattavat rahanpesulakia. Kyselyssä 89% finanssialan yrityksistä (pankit, rahoitus-, sijoitus- ja vakuutusyhtiöt) ilmoitti hoitavansa velvoitteet täydellisesti. Kuitenkin Fivan tekemien tarkastusten perusteella kaikilla tarkastetuilla yrityksillä oli merkittäviä puutteita lain noudattamisessa.

Suurimmat laiminlyönnit rahanpesuilmoituksissa

Media on uutisoinut osasta Fivan tarkastuksista tänä syksynä jo suurin otsikoin. Helsingin Sanomat mm. kertoi laajasti OP-ryhmän saamista moitteista. HS:n haastattelussa Fivan rahanpesun estämisen valvonnasta vastaavan toimiston päällikkö Pekka Vasara antoi osuuspankkien rahanpesun torjunnalle kouluarvosanan ”välttävä”.

Juurikaan sen parempia arvosanoja ei voi myöntää muillekaan tarkastetuille yhtiöille. Erityisen vakavana laiminlyöntinä Fiva piti sitä, ettei tarkastuksessa mukanaolleissa rahanvälitysyhtiöissä oltu hoidettu ilmoitusvelvollisuutta lainkaan. Molemmilla yhtiöillä oli tarkastelujakson aikana ollut merkittäviä rahanvälitystapahtumia, joista ilmoitus olisi pitänyt tehdä.

Tämän velvoitteen noudattaminen oli myös rahanpesulakitutkimuksen perusteella heikoimmin yrityksillä hallussa. Vain 25% finanssialan vastaajista ilmoitti tehneensä rahanpesuilmoituksia rahanpesun selvittelykeskukselle.

Yritykset tulkitsevat lakia löysemmin kuin viranomaiset

Tarkastusraporttien mukaan yrityksillä oli merkittäviä puutteita kaikkien velvoitteiden noudattamisessa. Esimerkiksi jokaisen tarkastetun yhtiön oman toiminnan riskiarvio oli laadittu liian yleisellä tasolla. Suurilla pankkiyhtiöillä on yleisesti käytössä yksi sisäinen riskiarvio, jossa ei ole huomioitu yksittäisten pankkikonttorien erityispiirteitä.

Oman toiminnan riskiarvion laatimisessa myönnettiin olevan puutteita myös Visma Solutionsin tutkimuksessa. Vastaajista 52% ilmoitti tehneensä riskiarvion, mutta selvästi sen laadintaan tarvitaan selkeämpiä ohjeita.

Merkittäviä puutteita havaittiin myös asiakkaiden luokittelussa eri riskiluokkiin. Luokittelua ei joko oltu tehty lainkaan tai liian suuri osa asiakkaista oli luokiteltu normaaliin riskiluokkaan.

Jopa suurten pankkiyhtiöiden konttoreissa todettiin edelleen käytettävän manuaalisia prosesseja riskiluokittelussa. Manuaalisuus tuo Fivan mukaan riskiluokitteluun selviä puutteita ja viiveitä. Netvisor KYC:n tuotejohtaja Jukka Kojola tunnistaa ongelman.

• Pankkien tietoturvan taso on vaatinut usein inhouse-järjestelmien rakentamista. Nämä pankkien itse kehittämät järjestelmät edistyvät hitaasti ja niissä voi olla puutteita. Vasta viimeisen vuoden aikana pankit ovat alkaneet luottamaan pilvipohjaisiin järjestelmiin ja ne voivat käyttää muiden rakentamia KYC-järjestelmiä, Kojola kertoo.

Erityismoitteet Fiva antoi asiakkaan tehostetun tuntemisen prosesseista, jotka useimmilta tarkastetuilta yhtiöiltä puuttuivat kokonaan. Esimerkiksi yhdessä pankissa henkilöasiakkaiden annettiin tehostetun tuntemisen toimena itse päivittää tuntemistietonsa, eikä pankki varmistanut tietoja ulkopuolisesta lähteestä.

Visma Solutionsin tutkimuksessa 48% finanssialan yrityksistä ilmoitti ottaneensa käyttöön tehostettuja KYC-prosesseja, mutta parantamisen varaa löytyis siis kaikilta tarkastetuilta yrityksiltä. Netvisor KYC auttaa riskiarvion tekemisessä

Ongelmia jo perustietojen keräämisessä – kadoksissa jopa asiakkaan osoite

Yritystutkimuksen perusteella parhaiten lain velvoitteista hoidetaan asiakkaan tunteminen. 79% vastanneista ilmoittaa varmistaneensa asiakkaan henkilöllisyyden ja 78% selvittäneensä asiakkaan taustat jostain julkisesta rekisteristä.

Fivan tarkastuksissa löytyi kuitenkin huomattavia puutteita myös asiakkaiden tuntemistietojen keräämisessä. Muutamissa tapauksissa havaitut puutteet asiakkaan tuntemisessa olivat erittäin vakavia. Yhtiöltä saattoi puuttua asiakkaasta jopa aivan perustiedot, kuten osoite tai syntymäaika.

Lähes kaikilla oli puutteita taustojen selvittämisessä, kuten tiedoissa asiakkaan taloudellisesta asemasta, liiketoiminnan laadusta ja laajuudesta, sekä varojen alkuperästä. Kolmella tarkastetulla yhtiöllä oli puutteita jopa niiden asiakkaiden tuntemisessa, joilla on ollut transaktioita Euroopan komission yksilöimiin korkeariskisiin maihin.

Kaiken kaikkiaan sekä Visma Solutionsin toteuttaman yrityskyselyn että Fivan tarkastusten perusteella voidaan todeta, että lakia rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä noudatetaan suomalaisissa finanssialan yhtiöissä hyvin leväperäisesti.

On jokseenkin erikoista, että yhtiöt ilmoittavat noudattavansa lakia täydellisesti (89% vastaajista), vaikka Fivan tarkastusraportit kertovat hyvin toisenlaisesta todellisuudesta. Osittain tulosta selittää tutkimuksessa esiin tulleet puutteet lain tuntemisessa sekä sen noudattamisen kalleus. Hämmentävää se kuitenkin on siksi, että rahanpesulaki on ollut voimassa jo yli 15 vuotta, eikä pankeilta puutu resursseja tai osaamista lain noudattamiseksi.

Tiedot on kerätty Finanssivalvonnan julkisista tarkastusraporteista vuosilta 2022-2023 sekä Visma Solutionsin teettämästä tutkimuksesta rahanpesulain noudattamisesta. Tutkimus toteutettiin lokakuussa 2023. Siihen vastasi 342 kirjanpito-, pankki-, vakuutus-, sijoitus, kiinteistö-, perintä- ja lakiasiaintoimialaa edustavaa suomalaisyritystä. Vastaajista 77 edusti finanssialaa

Ani Rumpu on sisällöntuottaja Visma Solutionsin markkinoinnissa. Pitkän linjan journalisti uskoo, että markkinoinnissakin totuus päihittää kaunopuheet.