Mikä rahanpesulaki on nyt voimassa?

Voimassa on laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä (444/2017), joka tuli voimaan 3.7.2017. Lakia on päivitetty useaan kertaan, ja sen ajantasainen teksti löytyy Finlexistä.

Mitä hallituksen esitys rahanpesulain kokonaisuudistuksesta tarkoittaa?

Hallituksen esityksessä (HE 105/2026 vp) esitetään, että nykyinen rahanpesulaki korvataan uudella samannimisellä lailla. Uudella lailla kansallinen lainsäädäntö sovitettaisiin yhteen EU:n rahanpesupaketin kanssa: EU-asetuksen kanssa päällekkäiset säännökset poistettaisiin, ja lakiin jäisi esimerkiksi valvontaa ja viranomaisten tehtäviä koskeva sääntely.

Milloin uusi rahanpesulaki tulee voimaan?

Uuden kansallisen rahanpesulain voimaantulopäivää ei ole vielä päätetty. Hallitus antoi esityksen eduskunnalle kesäkuussa 2026, ja esitys on valiokuntakäsittelyssä. EU:n rahanpesuasetus taas on suoraan sovellettavaa oikeutta, ja sitä sovelletaan pääosin 10.7.2027 alkaen.

Noudatetaanko jatkossa EU:n rahanpesuasetusta vai Suomen rahanpesulakia?

Molempia. 10.7.2027 alkaen asiakkaan tuntemisesta ja ilmoitusvelvollisen riskiarviosta säädetään pääosin EU:n rahanpesuasetuksessa, ja esimerkiksi valvonnasta ja viranomaisten tehtävistä kansallisessa laissa. Hallituksen esityksen mukaan asetusta ja uutta rahanpesulakia tulisi lukea yhdessä.

Ajantasainen rahanpesulaki ja uudistusten tilanne

Tilanne tarkistettu 20.10.2026

Päivitämme tälle sivulle tiedon rahanpesulain muutoksista ja uusien velvoitteiden voimaantulosta. Pyrimme kertomaan mahdollisimman selkeästi, mitä muutokset tarkoittavat yritystäsi koskevien velvoitteiden kannalta. Sivun tiedot perustuvat Netvisor KYCin tulkintaan, eivätkä ne ole lakineuvontaa. Koska rahanpesulaki on monin paikoin tulkinnanvarainen, tarkista yksityiskohdat finlex.fi:stä tai lakia valvovalta viranomaiselta. Ilmoitusvelvolliset yritykset vastaavat viime kädessä aina oman toimintansa lainmukaisuudesta.

Ajantasainen tilanne lyhyesti

Voimassa on laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä (444/2017). Lakia on muutettu useaan kertaan, ja sen ajantasainen teksti löytyy Finlexistä.
Hallitus antoi eduskunnalle 4.6.2026 esityksen rahanpesulain kokonaisuudistuksesta (HE 105/2026 vp). Esitys on valiokuntakäsittelyssä, eikä eduskunta ole vielä hyväksynyt sitä.
10.7.2027 alkaen esimerkiksi asiakkaan tuntemisesta säädetään pääosin suoraan EU:n rahanpesuasetuksessa eikä enää rahanpesulaissa. Asetus kuuluu vuonna 2024 hyväksyttyyn EU:n rahanpesupakettiin, jonka osia ovat myös EU:n rahanpesuviranomainen AMLA ja kuudes rahanpesudirektiivi.

Hyödyllisiä linkkejä:

Käsittelyssä 2026: Rahanpesulain kokonaisuudistus

Hallitus antoi eduskunnalle kesäkuussa 2026 esityksen uudesta rahanpesulaista, joka korvaisi nykyisen lain. Tarkoituksena on sovittaa kansallinen lainsäädäntö yhteen EU:n rahanpesupaketin (2024) kanssa. Nykyisestä laista kumottaisiin säännökset, jotka ovat päällekkäisiä suoraan sovellettavan EU:n rahanpesuasetuksen kanssa.

Uuteen lakiin jää esityksen mukaan se, mistä EU-asetus ei säädä tai minkä se jättää jäsenvaltioille. Esimerkkejä ovat kansallinen riskiarvio, edunsaajarekisteri, valvojien toimivaltuudet ja hallinnolliset seuraamukset.

Käsittelyn vaihe 20.10.2026: esitys on valiokuntakäsittelyssä. Lakiehdotusta ei ole vielä käsitelty eduskunnan täysistunnossa, eikä eduskunta ole siis hyväksynyt vielä lakia.

Rahanpesulaki 2026: muutoksia valvoviin viranomaisiin

Aluehallintovirastojen toiminta päättyi vuoden 2025 lopussa. Vuoden 2026 alusta esimerkiksi tilitoimistojen ja kiinteistönvälittäjien rahanpesulain valvonta siirtyi valtakunnalliselle Lupa- ja valvontavirastolle (LVV), joka myös ylläpitää rahanpesun valvontarekisteriä. Rahanpesun valvontarekisteriin ilmoittaudutaan edelleen aluehallinnon asiointipalvelussa. Ajantasaiset ohjeet löytyvät LVV:n sivuilta.

Muilta osin valvonnan työnjako pysyy ennallaan: Finanssivalvonta valvoo pankkeja ja muita rahoitusalan toimijoita, Patentti- ja rekisterihallitus tilintarkastajia ja Suomen Asianajajat asianajotoimistoja.

Lue lisää: Rahanpesulain valvonta: kuka lakia valvoo ja mitä laiminlyönnistä seuraa »

EU:n rahanpesupaketti 2024

EU hyväksyi 2024 rahanpesusääntelyn uudistuksen, rahanpesupaketin. Siihen kuuluvat rahanpesuasetus, joka on sellaisenaan voimassa kaikissa jäsenmaissa, EU:n rahanpesuviranomaisen AMLAn perustava asetus sekä kuudes rahanpesudirektiivi, joka pannaan täytäntöön kansallisella lailla.

Rahanpesuasetusta sovelletaan pääosin 10.7.2027 alkaen. Sen jälkeen esimerkiksi asiakkaan tuntemisesta, ilmoitusvelvollisten riskiarvioista ja riskienhallintamenetelmistä säädetään asetuksessa eikä kansallisessa rahanpesulaissa. AMLA tarkentaa asetusta teknisillä standardeilla, joita se parhaillaan valmistelee.

Uudistus ei tarkoita, että Suomesta katoaisi oma rahanpesulaki. Kansallista lakia tarvitaan edelleen erityisesti valvonnasta ja viranomaisten tehtävistä, ja kuudes rahanpesudirektiivi pannaan täytäntöön sen kautta. Muutoksia esitetään muun muassa edunsaajarekisteriin.

Rahanpesulaki 2023: pakotteet osaksi asiakkaan tuntemista

Rahanpesulakiin tehtiin vuonna 2023 laaja osittaisuudistus, joka tuli voimaan 31.3.2023. Uudistus muutti muun muassa riskiarviota ja asiakkaan tuntemista koskevia säännöksiä.

Muutos tehtiin tilanteessa, jossa EU oli ottanut Venäjän hyökkäyssodan vuoksi käyttöön laajat pakotteet. Lakiin lisättiin uusi pykälä (3 luvun 16 §), jonka mukaan ilmoitusvelvollisella on oltava tehokkaat toimintaperiaatteet, menettelytavat ja sisäinen valvonta pakotteiden ja jäädyttämispäätösten noudattamisen varmistamiseksi. Rahanpesun valvojat saivat samalla toimivaltuudet valvoa tätä.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Pakotelistat päivittyvät noin 50 kertaa kuukaudessa, joten niitä täytyy verrata asiakastietoihin säännöllisesti. Ilman järjestelmää ilmoitusvelvollisen täytyy hakea listojen tiedot itse ja verrata niitä jokaisen asiakkaan tietoihin aina, kun listat muuttuvat.
Myös tilitoimiston oma liiketoiminta voi asiakkaan kautta joutua välillisesti pakotesääntelyn tai jäädyttämispäätösten kohteeksi. Siksi tiedot kannattaa pitää ajan tasalla.
Pakotteita on noudatettava kaikissa yrityksissä, joten pakotteiden tarkistaminen kannattaa muistaa myös silloin, kun yritys ei ole rahanpesulain ilmoitusvelvollinen. Vinkkaahan siis pakoteseurannan järjestämisestä myös yrittäjäkollegallesi!

💡 Netvisor KYCin KYC-palvelu tarkistaa asiakkaat pakotelistoja vasten jatkuvasti ja automaattisesti ja hälyttää, jos asiakas päätyy listalle.

Rahanpesulaki 2019: viides rahanpesudirektiivi

Laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä päivittyi EU:n viidennen rahanpesudirektiivin täytäntöönpanemiseksi.

Ilmoitusvelvollisten piiriin lisättiin mm. virtuaalivaluutan tarjoajat sekä taidekauppiaat, kun kauppa on vähintään 10 000 euroa. Samalla asiakkaan tunnistamista ja tuntemista koskevia säännöksiä tarkennettiin, esimerkiksi poliittisesti vaikutusvaltaisiin henkilöihin ja Euroopan talousalueen ulkopuolisiin korkean riskin valtioihin liittyvissä tilanteissa. Lisäksi tosiasiallisia edunsaajia koskevien tietojen läpinäkyvyyttä lisättiin: ilmoitusvelvollisen on ilmoitettava, jos se havaitsee edunsaajarekisterin tiedoissa puutteita.

Rahanpesulaki 2017: nykyinen laki astui voimaan

Nykyinen rahanpesulaki (444/2017) tuli voimaan 3.7.2017. Laki pani täytäntöön EU:n neljännen rahanpesudirektiivin ja korvasi vuoden 2008 lain.

Se sisältää yksityiskohtaisen listauksen ilmoitusvelvollisista yrityksistä, eli keitä velvoitteet rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä koskevat Suomessa. Sääntelyn piiriin kuuluu yrityksiä monilta toimialoilta (mm. kirjanpito, yritysneuvonta, kiinteistönvälitys, käteiskauppa).

Lue oppaastamme, mitä laki vaatii yrityksiltä käytännössä »

Rahanpesulaki 2008

Laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä (503/2008) astui voimaan ja korvasi aiemman, vuoden 1998, rahanpesulain.

Lain mukaan ilmoitusvelvollisen täytyi todentaa ja tuntea asiakkaansa sekä ilmoittaa epäilyttävistä toimista viranomaiselle. Ilmoitusvelvollisen määritelmä oli lain alkumetreillä väljä, joten lähinnä pankit tarttuivat toimeen. Finanssikriisi hidasti käytäntöjen leviämistä, mutta ensimmäiset lain velvoittamat yritykset alkoivat kehittää asiakkaan tuntemisen eli KYC-prosesseja.

Lainsäädäntö kehittyy. Me seuraamme sitä puolestasi.

Rahanpesulainsäädäntö muuttuu ja kehittyy maailman mukana, ja viranomaiset tarkentavat tulkintojaan jatkuvasti. Netvisor KYC seuraa lainsäädännön kehitystä ja tekee yhteistyötä viranomaisten kanssa, joten sinun ei tarvitse seurata jokaista muutosta itse. KYC-palvelussa asiakkaan tuntemisen rutiinit hoituvat yhdessä paikassa: rekisterihaut, valmiit tietopyynnöt, riskiarvio ja automaattiset pakotelistatarkistukset.

Tutustu KYC-ohjelmistoomme Katso tuote-esittely

Usein kysyttyä rahanpesulaista

Mikä rahanpesulaki on nyt voimassa?
Voimassa on laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä (444/2017), joka tuli voimaan 3.7.2017. Lakia on päivitetty useaan kertaan, ja sen ajantasainen teksti löytyy Finlexistä.
Mitä hallituksen esitys rahanpesulain kokonaisuudistuksesta tarkoittaa?
Hallituksen esityksessä (HE 105/2026 vp) esitetään, että nykyinen rahanpesulaki korvataan uudella samannimisellä lailla. Uudella lailla kansallinen lainsäädäntö sovitettaisiin yhteen EU:n rahanpesupaketin kanssa: EU-asetuksen kanssa päällekkäiset säännökset poistettaisiin, ja lakiin jäisi esimerkiksi valvontaa ja viranomaisten tehtäviä koskeva sääntely.
Milloin uusi rahanpesulaki tulee voimaan?
Uuden kansallisen rahanpesulain voimaantulopäivää ei ole vielä päätetty. Hallitus antoi esityksen eduskunnalle kesäkuussa 2026, ja esitys on valiokuntakäsittelyssä. EU:n rahanpesuasetus taas on suoraan sovellettavaa oikeutta, ja sitä sovelletaan pääosin 10.7.2027 alkaen.
Noudatetaanko jatkossa EU:n rahanpesuasetusta vai Suomen rahanpesulakia?
Molempia. 10.7.2027 alkaen asiakkaan tuntemisesta ja ilmoitusvelvollisen riskiarviosta säädetään pääosin EU:n rahanpesuasetuksessa, ja esimerkiksi valvonnasta ja viranomaisten tehtävistä kansallisessa laissa. Hallituksen esityksen mukaan asetusta ja uutta rahanpesulakia tulisi lukea yhdessä.

Johanna Saukkoriipi toimii Netvisor KYCin markkinoinnissa. Idearikas tekstinikkari uskoo, että hyvä teksti syntyy uteliaisuudesta ja aidosta halusta ymmärtää lukijoita.

Ajantasainen rahanpesulaki – Mikä laki on voimassa ja mitä on luvassa?