Tuntemalla liikekumppanisi estät pakotteiden kierron – Ulkoministeriö ohjeistaa
Pakotteet eivät ole katoamassa. Ne ovat osa kansainvälisen kaupan arkea ja vaikuttavat moniin suomalaisiyrityksiin – myös niihin, jotka eivät käy suoraa kauppaa Venäjän kanssa.
Kysyimme ulkoministeriön pakotekoordinaattori Pia Sarivaaralta, missä piilee pakoteriskejä ja miten suomalaisyritykset voivat hoitaa pakotevelvoitteensa mallikkaasti.
Pakotteet koskevat meistä jokaista
Venäjän hyökkäyssodan jälkeen pakotteiden määrä on kasvanut valtavasti. Niiden vaikutus ulottuu lähes kaikkiin kansainvälistä kauppaa käyviin suomalaisyrityksiin.
Aivan kympin arvosanaa suomalaisyritykset eivät pakotevelvoitteiden noudattamisen osalta kuitenkaan Sarivaaralta saa.
“On vielä suhteellisen paljon tehtävää pakotteiden noudattamisessa,” Sarivaara arvioi.
Monella yrityksellä on hyvä tahto toimia oikein, mutta käytännön toimet laahaavat. Pakotteita voidaan kiertää tai rikkoa vahingossa, mutta silloinkin seuraukset voivat olla merkittäviä.
Tuotteet voivat päätyä kolmansien maiden kautta Venäjän sotatalouteen. Yritykset eivät voi tuudittautua turvallisuuden tunteeseen, vaikka ne eivät itse kävisi suoraa kauppaa Venäjän tai Valko-Venäjän kanssa. Ulkomaankaupassa on aina riskejä.
Asiakkaan tunteminen on tärkeä osa jokaisen yrityksen due diligence -prosessia
Asiakkaan tunteminen (KYC, Know Your Customer) on tuttu osa rahanpesulain mukaisten ilmoitusvelvollisten yritysten toimintaa. Mutta entä kaikki muut yritykset, joilla ei ole lainmukaista velvoitetta tehdä kattavaa KYC-prosessia ja asiakkaiden taustojen tarkastusta?
Sarivaaran mukaan asiakkaiden ja muiden liikekumppanien taustojen selvittäminen kuuluu jokaisen yrityksen due diligence -käytäntöihin.
Normaali due diligence -menettely pitäisi olla kaikilla yrityksillä käytössä, eli selvittää asiakas ja hänen taustansa. Kuuluu ihan tavalliseen liiketoimintaan, että tiedät, kenen kanssa toimit, kuka yrityksen omistaa, kuka siellä päättää asioista, mitä yritys tekee ja mihin myymäsi tuote on oikeasti menossa.
Perusteellinen taustatutkimus palvelee myös pakoteselvityksiä.
“Yrityksen pitäisi varmistaa, mihin se tuote on oikeasti menossa ja tuntea oma tuotteensa sekä mihin sitä voidaan käyttää. Ja tietysti tuntea liikekumppaninsa ja varmistaa, että tuote on oikeasti menossa liikekumppanille eikä eteenpäin.”
“Selvitykset eivät vaadi insinöörin tutkintoa”
Pakotteiden rikkominen ei välttämättä johdu piittaamattomuudesta, vaan tiedon puutteesta.
Yritysten toimitusketjut voivat olla pitkiä ja epäselviä, kumppanien taustat monimutkaisia ja resurssit seurata muuttuvia säädöksiä rajallisia.
Mistä lähteä liikkeelle pakotetarkastusten teossa?
“Yrityksessä pitäisi olla henkilö tai henkilöitä, jotka ymmärtävät pakotteiden päälle”, Sarivaara sanoo.
Kaikki alkaa pakotteiden ymmärtämisestä. Lisäksi on hyvä pitää mielessä, että yritysten pitää noudattaa vientikieltojen lisäksi henkilöpakotteita. Pakotelistoilla olevien tahojen kanssa ei saa käydä kauppaa.
Yritysten pitää myös varmistaa, vaikka kyseessä olisi kolmannessa maassa toimiva yritys, ettei sitä omista kukaan pakollistalla oleva taho. Kyse ei ole ainoastaan vientipakotteiden noudattamisesta, vaan pitää noudattaa myös henkilöpakotteita ja varmistaa, että tuote ei päädy pakotelistatulle taholle tai sen omistuksessa tai määräysvallassa olevalle taholle.
Sarivaara on huomannut, että yrityksissä saatetaan pitää pakoteseurantaa vaikeana, mutta lopulta kyseessä ei ole monimutkainen prosessi.
“Perusselvitykset eivät vaadi insinöörin tutkintoa. Ne voi tehdä julkisista lähteistä tai kaupallisilla palveluilla. Tärkeintä on dokumentoida, mitä on selvitetty.”
Kolme kysymystä, jotka jokaisen yrityksen pitäisi kysyä itseltään
1. Mihin tuotteitani tai palveluitani voidaan käyttää?
Liittyykö tuotteisiin tai palveluihin riskejä? Voidaanko tuotteita hyödyntää sotataloudessa? Voidaanko palveluita käyttää pakotteiden kiertoon?
2. Minne tuotteeni päätyvät?
Toimitusketjut voivat olla monikerroksisia ja hämärtyä helposti. Vaikka ostaja olisi EU-maassa, onko riski, että tavarat jatkavat matkaansa Venäjälle?
3. Kuka hyörii liikekumppanin tai asiakkaan kulisseissa?
Eli tunnetko omistajat ja tosiasialliset edunsaajat? Pakotteet koskevat myös yksittäisiä henkilöitä ja yrityksiä.
Näin rakennat pakoteseurannan ja toimitusketjun valvonnan
Kun liikekumppanien ja asiakkaiden taustojen tarkistus ja pakoteseuranta ovat yksi osa due diligence -prosessia, muodostuu niistä tuttu rutiini.
Näin lähdet liikkeelle.
1. Nimeä vastuuhenkilö tai tiimi.
Kun on selvää, kenen vastuulla prosessin kehittäminen on, tulee asia hoidettua.
2. Tee perusselvitykset.
Tarkista kumppanien taustat ja omistusketjut. Apuna voi hyödyntää ohjelmistoja, mutta tietoja voi myös tarkistaa julkisista rekistereistä ja hakea lisätietoa esimerkiksi uutisista.
3. Tarkista pakotelistat.
Voit tarkistaa pakotelistat joko käsin tai automatisoida jatkuvan seurannan.
4. Reagoi epäilyihin.
Jos jokin liikekumppani, liiketoimi tai vastaanottamasi tarjouspyyntö herättää epäilyksiä, ilmoita siitä viranomaisille.
Sarivaara kannustaa yrityksiä ilmoittamaan epäilyistä ulkoministeriön asiointipalveluun matalalla kynnyksellä:
Oli kyseessä tuttu tai tuntematon kumppani, niin jos tulee esille jotain, mikä herättää huomiota ja kertoo, että ehkä tuote ei jääkään kysyjälle tai kysyjä on jollain tavalla pakotteiden kiertämisen fasilijoita, niin ilman muuta ilmoitus ulkoministeriön asiointipalveluun.
Ella-Roosa Koivupuro toimii sisältömarkkinoinnin asiantuntijana Netvisor KYCillä. Kokeneen kirjoittajan missiona on palastella monimutkaiset aiheet helposti pureskeltavaan muotoon.
