Rahanpesulaki

Uusi rahanpesulaki ja AMLR 2027 – mikä muuttuu?

2 min luku | 17.11.2026
uusi rahanpesulaki ja AMLR 27

Tilanne tarkistettu 17.11.2026

Rahanpesulainsäädäntö uudistuu vuonna 2027. EU:n rahanpesuasetusta (AMLR) aletaan soveltaa pääosin 10.7.2027 alkaen, joten yhä useampi sääntö tulee jatkossa suoraan EU:sta. Suomeen on tuloillaan asetusta täydentävä uusi rahanpesulaki. Mutta mitä käytännön muutoksia arjen kycittämiseen tulee? Kokosimme lainsäädännön keskeisimmät muutokset ja asiantuntijoiden näkemykset yhteen paikkaan.

Tämä artikkeli on Netvisor KYCin tulkinta rahanpesulainsäädännön uudistuksista, ei lakineuvontaa. Lakiuudistusten etenemistä voit seurata Ajantasainen rahanpesulaki -blogistamme.

Tiivistelmä

  • EU:n uutta rahanpesuasetusta (AMLR) aletaan soveltaa kaikissa jäsenmaissa pääosin 10. heinäkuuta 2027 alkaen. Suomessa asetusta täydentävä uusi rahanpesulaki on käsittelyssä eduskunnassa (HE 105/2026 vp).
  • Uudistusten tavoitteena on yhtenäistää rahanpesun estämistä EU:ssa ja tarkentaa jo olemassa olevia velvoitteita. Esimerkiksi tosiasiallisen edunsaajan omistus- ja äänivaltaraja tiukentuu yli 25 prosentista vähintään 25 prosenttiin.
  • Jatkuvan seurannan merkitys korostuu. Korkean riskin asiakkaiden tiedot tulee jatkossa päivittää vähintään kerran vuodessa ja muiden vähintään kerran viidessä vuodessa. Lisäksi tiedot on päivitettävä aina, kun asiakkaan tilanne muuttuu.
  • Muutoksiin voi valmistautua esimerkiksi vertailemalla nykyistä KYC-prosessia uusiin vaatimuksiin.

Tässä artikkelissa:

Miksi rahanpesulaki uudistetaan?

Suomeen on tulossa uusi rahanpesulaki, koska EU:n rahanpesuasetusta (AMLR) aletaan soveltaa suoraan kaikissa jäsenmaissa pääosin 10.7.2027 alkaen. Uusi rahanpesulaki korvaa nykyisen lain (444/2017), ja uuteen lakiin jätetään vain se, minkä asetus jättää jäsenmaiden päätettäväksi. Asetuksen soveltamista ohjaa EU:n uusi rahanpesun torjuntaviranomainen AMLA, joka antaa tarkempia ohjeita asetuksen käytännön soveltamisesta.

Taustalla on EU:n tavoite yhtenäistää rahanpesun torjunta. Tähän asti EU:n rahanpesudirektiivit on tuotu jäsenmaiden lakeihin eri tavoin, joten säännöt ovat eronneet maittain.

Talousrikollisuus ei kuitenkaan pysähdy maiden rajoille. EU-asetus on voimassa sellaisenaan kaikissa jäsenmaissa, joten säännöt ovat jatkossa pitkälti samat koko EU:ssa. Rahanpesulainsäädäntöön erikoistunut juristi Katja Oulasvirta (Oulasvirta Consulting) tiivistää asian:

Mitä yhdenmukaisempaa sääntely on ja mitä enemmän tietoa kulkee viranomaisten välillä, sitä todennäköisempää on saada rikollisia kiinni.

Voit tutustua aiheeseen myös webinaaritallenteestamme, jossa tuotejohtajamme Markku Siikala ja Katja Oulasvirta keskustelevat rahanpesulainsäädännön muutoksista tilitoimistojen näkökulmasta.

Mitä rahanpesuasetus muuttaa?

Täysin uusia velvoitteita ei ole kaavailtu. Nykyiset vaatimukset sen sijaan tarkentuvat ja sääntelystä tulee yksityiskohtaisempaa. Ilmoitusvelvollisille merkittävimmät muutokset koskevat muun muassa tosiasiallisen edunsaajan määritelmää, asiakkaalta kerättäviä tietoja, tuntemistietojen päivitysvälejä, riskiarvion sisältöä ja vastuuhenkilöiden nimeämistä.

Tosiasiallisen edunsaajan raja tiukentuu

Tosiasiallisella edunsaajalla tarkoitetaan luonnollista henkilöä, joka omistaa yrityksen tai käyttää siinä tosiasiallista määräysvaltaa. Nykyisin tosiasiallinen edunsaaja on henkilö, joka omistaa yrityksestä yli 25 % tai jolla on siinä yli 25 % äänivallasta.

Uudistuksen myötä tosiasiallinen edunsaaja on henkilö, joka omistaa yrityksestä vähintään 25 % tai jolla on siinä vähintään 25 % äänivallasta. Jos yrityksen omistus on jakautunut tasan neljän henkilön kesken, kukaan heistä ei ole tähän asti ollut tosiasiallinen edunsaaja. 10.7.2027 alkaen kaikki neljä ovat.

KYC-lomakkeella kysyttävät tiedot tarkentuvat

Tähän asti KYC-lomakkeissa kysyttävät tiedot ovat voineet olla erilaisia eri EU-jäsenmaissa. Tutustu nykyisen lainsäädännön mukaiseen KYC-lomakkeeseen blogistamme ja lataa KYC-lomakkeen mallipohja.

Uudistukset yhtenäistävät ja tarkentavat asiakkaan tuntemistietojen keräämistä EU:ssa. Esimerkiksi asiakkaana toimivista luonnollisista henkilöistä tai yrityksen puolesta asioivasta henkilöstä tulee jatkossa kerätä syntymäpaikka ja kaikki kansalaisuudet. Lisäksi yrityksistä tulee dokumentoida perustamisvaltio ja yritysmuoto.

Katso, miten asiakastiedot kerätään Netvisor KYCillä »

Tuntemistietojen päivitykseen enimmäisrajat

Nykyisenkin lainsäädännön mukaan tuntemistiedot tulee pitää ajan tasalla. Päivitysväli on riippunut asiakkaan riskistä, mutta ilmoitusvelvollinen on saanut itse määritellä välin omassa riskiarviossaan.

Myös jatkossa päivitysväli on sidottu riskisyyteen, mutta sääntelyssä määritetään enimmäisaikarajat päivityksille. Korkean riskin asiakkaiden tiedot on päivitettävä vähintään kerran vuodessa ja muiden vähintään kerran viidessä vuodessa. 

Kuten nykyään, myös tulevaisuudessa tiedot tulee päivittää, jos asiakkaan liiketoiminnassa tapahtuu olennaisia muutoksia. Enimmäisvälit toimivat takarajana. Tärkeintä on reagoida muutoksiin heti, kun ne tapahtuvat.

Riskiarviolle vähimmäissisältö

Oman toiminnan riskiarvion laatiminen ja päivittäminen on tuttu velvoite ilmoitusvelvollisille yrityksille. Riskiarvion sisällölle ei kuitenkaan ole ollut selkeitä virallisia ohjeistuksia, mikä on saattanut aiheuttaa kycittäjille harmaita hiuksia.

Jatkossa AMLA antaa ohjeet riskiarvion vähimmäissisällöstä, ja riskiä lisäävät ja vähentävät tekijät luetellaan rahanpesuasetuksen liitteissä. Näin riskiarvion sisältö yhtenäistyy EU:ssa.

Vastuuhenkilön nimeäminen

Ilmoitusvelvollisuus ei muutu: epäilyttävistä liiketoimista on edelleen ilmoitettava rahanpesun selvittelykeskukselle.

Jo nykyinen laki edellyttää, että yrityksen johdosta nimetään rahanpesuvelvoitteista vastaava henkilö. Jatkossa rooleja on kaksi. Johdosta nimetään vastuujohtaja, ja velvoitteiden päivittäisestä hoitamisesta vastaa erikseen nimetty toimihenkilö. Toimihenkilö myös toimittaa ilmoitukset selvittelykeskukselle. Pienessä yrityksessä molemmat tehtävät voi hoitaa sama henkilö.

Rahanpesulainsäädännön uudistuksen aikataulu

Tärkein päivämäärä, joka kannattaa rustata kalenteriin, on 10. heinäkuuta 2027. Tällöin jäsenmaissa aletaan soveltaa AMLR:ää. 

Käytännössä siitä päivästä alkaen KYC-prosessin on vastattava asetuksen vaatimuksia. Esimerkiksi uusista asiakkaista kerätään asetuksen edellyttämät tiedot heti asiakassuhteen alussa. Nykyisten asiakkaiden tiedot taas tarkistetaan riskiperusteisesti, eli uudet tiedot kerätään viimeistään seuraavan päivityksen yhteydessä tai silloin, kun asiakkaan tilanne muuttuu.

Suomessa hallituksen esitys uudesta rahanpesulaista on tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä. Lain voimaantulosta ei ole vielä tarkkaa tietoa, mutta tavoitteena on, että se tulee voimaan pääosin samaan aikaan AMLR:n kanssa. Käsittelyn etenemistä voit seurata eduskunnan sivuilta.

Voit seurata lainsäädännön kehitystä myös blogistamme »

Ohjeet ja tulkinnat tarkentuvat myös soveltamisen alkamisen jälkeen, eikä sääntely ole valmistuttuaankaan kiveen hakattu. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei muutoksiin voisi jo varautua.

Miten ilmoitusvelvollinen voi valmistautua muutoksiin?

Heinäkuu 2027 tulee pian. Miten muutokseen voi valmistautua, jos kaikkia yksityiskohtia ei vielä tiedetä? Alla olevan muistilistan avulla pääsee jo pitkälle.

Näin valmistaudut rahanpesulainsäädännön uudistuksiin:

  1. Tarkista KYC-prosessisi nykytila. Täyttyvätkö rahanpesulainsäädännön velvoitteet? Entä onko yrityksen riskiarvio ajan tasalla ja tarpeeksi laaja? Tunnista puutteet.
  2. Vertaa nykyistä prosessia tuleviin säännöksiin ja tunnista, mitä prosessissa tulee muuttaa. Samalla voit myös alkaa päivittää KYC-lomaketta vastaamaan uuden lainsäädännön vaatimuksia.
  3. Nimeä yritykseen vastuuhenkilö, jonka tehtävänä on huolehtia, että tarvittavat muutokset tehdään.
  4. Testaa prosessia käytännössä, kuten Katja Oulasvirta neuvoo:
    ”Valitse kuvitteellinen epäselvä tilanne ja pyydä henkilöstöä selvittämään vaikkapa edunsaajia monimutkaisessa yhtiörakenteessa. Näin saadaan selville, että ohjeistus toimii.”

Lainsäädäntö kehittyy. Me seuraamme sitä puolestasi.

Lainsäädäntö jatkaa kehittymistään uusilla tulkinnoilla, tarkennetuilla ohjeilla ja tulevaisuudessa varmasti uusilla lakiuudistuksilla. Työhaalareita onkin turha heittää nurkkaan pölyttymään heti vuoden 2027 heinäkuun jälkeen. Prosessit rahanpesulain vaatimusten täyttämiseksi kannattaa pitää kunnossa jatkuvasti, ja niitä tulisi kehittää aika ajoin myös ilman lakiuudistuksia. Muutoksiin on ketterämpää valmistautua, kun pohja on vankka.

Netvisor KYCin avulla hoidat rahanpesulain velvoitteet, kuten asiakkaan tuntemisen, riskien arvioimisen ja seurannan, yhdessä paikassa. Ja voit myös huokaista helpotuksesta: me seuraamme lainsäädäntöä puolestasi nyt ja tulevaisuudessa.

Usein kysyttyä rahanpesulainsäädännön uudistuksista

  • Mitä uusi rahanpesulaki muuttaa yrityksille?
    Uusi rahanpesulaki tarkoittaa käytännössä kahta asiaa. EU:n rahanpesuasetusta (AMLR) sovelletaan pääosin 10.7.2027 alkaen, ja sitä täydentää kansallinen laki, joka on eduskunnan käsittelyssä (HE 105/2026 vp). Velvoitteet eivät ole kokonaan uusia, mutta ne tarkentuvat. Esimerkiksi asiakkaista kerätään tarkempia tietoja, tosiasiallisen edunsaajan raja tiukentuu ja asiakastietojen päivitykselle tulee enimmäisvälit.
  • Mikä on AMLR?
    AMLR tarkoittaa EU:n rahanpesuasetusta (EU) 2024/1624. Siinä määritellään esimerkiksi asiakkaan tuntemiseen ja tosiasiallisten edunsaajien selvittämiseen liittyvät velvoitteet. Asetus on voimassa sellaisenaan kaikissa jäsenmaissa, ja sitä aletaan yrityksissä soveltaa 10.7.2027 alkaen.
  • Mikä on AMLA?
    AMLA on EU:n rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjuntaviranomainen, joka aloitti toimintansa virallisesti vuoden 2025 heinäkuussa. Se ohjaa ja yhtenäistää kansallisten valvojien työtä ja antaa tarkempia ohjeita siitä, miten rahanpesuasetusta sovelletaan käytännössä.
  • Miten tosiasiallisen edunsaajan määritelmä muuttuu?
    Jatkossa tosiasiallinen edunsaaja on henkilö, joka omistaa yrityksestä vähintään 25 prosenttia tai jolla on siinä vähintään 25 prosenttia äänivallasta. Nykyinen raja on yli 25 prosenttia.
  • Miten yrityksen kannattaa valmistautua uuteen rahanpesulakiin?
    Valmistautuminen kannattaa aloittaa vertaamalla nykyistä KYC-prosessia ja riskiarviota uusiin vaatimuksiin. KYC-lomakkeet kannattaa päivittää niin, että ne ovat valmiina käyttöön heinäkuussa 2027. Samalla kannattaa nimetä vastuuhenkilö, joka huolehtii muutosten toteuttamisesta.

Johanna Saukkoriipi

Johanna Saukkoriipi toimii Netvisor KYCin markkinoinnissa. Idearikas tekstinikkari uskoo, että hyvä teksti syntyy uteliaisuudesta ja aidosta halusta ymmärtää lukijoita.