Pakotelistat: Mitä jokaisen yrityksen tulee tietää?
Olet ehkä kuullut, että pakotelistoja tulee seurata säännöllisesti ja näin varmistaa, ettei kukaan omista asiakkaista tai muista bisneskumppaneista löydy listoilta. Mutta mistä pakotelistat löytyvät ja miten niitä seurataan helposti? Ja ennen kaikkea: miten pakotelistaseuranta tehdään mahdollisimman helposti?
Saat kaikkiin näihin kysymyksiin vastauksen tässä artikkelissa.
Sisältö
Mitä pakotelistat ovat?
Kerrataan ensin, mitä pakote tarkoittaa, ja siirrytään siitä sitten pakotelistoihin.
Pakotteet jaetaan sektori- ja henkilöpakotteisiin.
💡 Vinkki! Ota pakotteiden perusteet haltuun ulkoministeriön verkkokurssin avulla.
Sektoripakotteiden kohteena tietyt maat tai ryhmät
Sektoripakotteilla tarkoitetaan tilanteita, joissa rajoitetaan tietyn valtion tai ryhmän mahdollisuuksia käydä kauppaa tai ylläpitää liikenne- ja viestintäyhteyksiä. Käytännössä pakotteet näkyvät esimerkiksi niin, että suomalainen yritys ei saa rajattomasti käydä kauppaa pakotteiden alla olevan maan tai ryhmän kanssa.
On kuitenkin hyvä ymmärtää, ettei yhtäkään maata ei ole laitettu sellaisenaan pakotelistalle. Kyse on aina tietyistä tuotteista – esimerkiksi Venäjän kauppaan liittyvistä rajoitteista voi lukea lisää ulkoministeriön sivuilta.
Pakotteiden tarkoitus on vaikuttaa kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta uhkaavan valtion tai ryhmän toimintaan. Käytännössä pakotteiden myötä jäädytetään yksityishenkilöiden ja yhteisöjen varoja.
Lue myös: Mistä löydän pakotelistalla olevat yritykset?
Henkilöpakotteet estävät kaupankäynnin pakotelistalla olevien henkilöiden kanssa
Toinen pakotteiden laji onkin henkilöpakotteet. Tällöin täytyy varmistaa, ettei pakotelistoilla olevien henkilöiden kanssa tehdä mitään kauppaa. Tämä kielto koskee myös niitä yrityksiä, joissa nämä henkilöt ovat määräysvaltaomistajia.
Pakotelistoja on paljon erilaisia. Kun puhumme pakotelistoista, puhumme yleensä EU:n tai Yhdysvaltojen listoista.
Suomen pakotelainsäädäntö velvoittaa noudattamaan EU:n ja YK:n pakotelistoja. Pakotelistojen lisäksi on olemassa myös keskusrikospoliisin lista jäädytyspäätöksistä. Myös sen seuraamisesta on määrätty laissa.
Näiden laissa mainittujen sanktiolistojen lisäksi Suomessa seurataan aktiivisesti myös USA:n Office of Foreign Assets Controlin eli OFACin listaa. OFACin pakotteet eivät sellaisenaan sido eurooppalaisia tai EU:n alueella toimivia ei-yhdysvaltalaisia yrityksiä. Käytännössä OFACin pakotelista kuitenkin ohjaa esimerkiksi eurooppalaisten pankkien toimintaa.
Tämä johtuu siitä muun muassa siitä, että Yhdysvallat hallinnoi kansainvälistä maksujenvälitysjärjestelmää SWIFTiä. Jos suomalainen pankki asioisi sellaisen yrityksen kanssa, joka löytyisi OFACilta, voitaisiin se panna rapakon takana merkille, ja pankki voitaisiin poistaa SWIFTistä.
SWIFTin merkitys maailmankaupalle ja -taloudelle on kriittinen, sillä se on ainoa laatuaan. Siksi myös suomalaisten pankkien on pakko seurata OFAC-listoja. Monelle muullekin yritykselle OFAC-listan seuraaminen on fiksua, vaikka se ei olekaan varsinainen lain velvoite.
Lue myös: Pakotesääntely tiukentui – uhkana entistä suuremmat sakot
Miten ihminen tai yhteisö joutuu pakotelistalle?
Pakotelistoilla on sekä yhteisöjä että henkilöitä, eniten jälkimmäisiä.
Henkilö lisätään listalle, jos hänellä on yhteyksiä valtioiden tai kansalaisten turvallisuutta horjuttavaan valtioon tai yhteisöön. Tällaisia turvallisuutta horjuttavia asioita ovat esimerkiksi terrorismi ja huumekauppa.
Esimerkki: Tällä hetkellä henkilö, jolla on yhteyksiä Venäjän valtioon, voi löytää itsensä pakotelistalta. Venäjän kansalaisuus tai se, että on Venäjän valtion virkamies, ei kuitenkaan automaattisesti johda siihen, että henkilö joutuisi pakotelistalle. Pakotteet koskevat henkilöitä, jotka rahoittavat Venäjän sotaa tai edesauttavat sitä – kuten Putinin lähipiiriä eli poliitikkoja ja superrikkaita.
Yritys päätyy pakotelistalle samankaltaisella logiikalla kuin yksityishenkilö. Näin ollen kaupankäynti esimerkiksi venäläisten yritysten kanssa on tällä hetkellä melkoista riskibisnestä. Suomen ja Venäjän välillä käydään edelleen vilkkaasti kauppaa muun muassa nikkelistä, ja siksi pakotteiden kanssa täytyy olla huolellinen.
Miten usein pakotelistoja pitää tarkastella?
Pakotelistat kannattaa tarkastaa aina, kun tehdään sopimusta uuden asiakkaan tai toimittajan kanssa. Selvitä, ettei yritys, sen omistaja tai tosiasialliset edunsaajat ole pakotteiden kohteina.
Pakotelistat päivittyvät jopa kymmeniä kertoja kuukaudessa, joten vain liikesuhteen alussa tehty kertatarkastus ei riitä varmistamaan, että kyseinen taho ei myöhemmin löydy listoilta. Siksi pakoteseurannan pitäisi olla jatkuvaa ja automaattista – seuranta hyrrää taustalla ilman, että sinun tarvitsee googlata pakotelistoja.
Jos liikekumppani löytyy pakotelistoilta, yrityksen kanssa ei saa tehdä liiketoimintaa. Ilman jatkuvaa pakoteseurantaa on kuitenkin mahdotonta tietää, ketä listoilta löytyy.
Lataa talteen: Muistilista pakoteriskien hallintaan
Mistä pakotelistat löytyvät?
Pakotelistoihin on äärimmäisen helppo päästä käsiksi, sillä ne ovat avoimia kaikille. Käytännössä ne löytyvät suoraan viranomaisten sivuilta tai ovat tilattavissa sähköpostiin.
- EU:n pakotelista
- YK:n pakotelista
- OFACin pakotelista
- KRP:n listan jäädyttämispäätöksistä voi tilata meilitse ([email protected]) tai puhelimitse (0295 486 510).
Hankalampaa onkin verrata listoja omiin tietoihin. Ensin pitää miettiä, miten kahta eri listaa voidaan vertailla luotettavasti. Lisäksi pakotelistoilla olevat nimet on saatettu kirjoittaa arabialaisin tai kyrillisin kirjaimin.
Keitä pakotelistojen tarkistusvelvoite koskee?
Pakotelistalainsäädäntö koskee kaikkia yrityksiä ja yksityishenkilöitä.
Mikään yritys ei saa käydä kauppaa pakotteiden kohteena olevan henkilön tai yrityksen kanssa tai toimia sektoripakotteiden kohteena olevan maan tai ryhmän kanssa.
Tämän lisäksi rahanpesulaki asettaa erityisiä velvollisuuksia niin sanoituille ilmoitusvelvollisille yrityksille.
Yksinkertaistetusti kuvio menee näin:
- Yrityksesi toimii rahanpesulain mukaisella ilmoitusvelvollisella alalla (esim. tilitoimisto, rahoitusala, lakiala, kiinteistönvälitys). Yrityksellä pitää olla toimivat menetelmät ja prosessit seurata pakotelistoja. Jos valvova viranomainen tekee pistokokeen, sinun pitää pystyä osoittamaan, miten hoidatte pakoteseurannan.
- Yrityksesi ei ole ilmoitusvelvollinen, mutta on tekemisissä kansainvälisen kaupan kanssa. Jos yritys ei kuulu rahanpesulain mukaisen valvonnan piiriin, ei viranomainen tule tekemään tarkastuskäyntiä. Mutta jos käyt kauppaa pakotteiden kohteena olevan tahon kanssa ja jäät siitä kiinni, on sillä seuraamuksia. On siis erittäin suositeltavaa, että ulkomaankauppaa käyvissä yrityksissä seurataan, etteivät asiakkaat tai toimittajat varmasti ole pakotelistoilla.
Ulkomaankaupassa on oltava valppaana
Erityisen tarkkana kannattaa olla, jos yritys tekee ulkomaan kauppaa ja/tai tilaa tavaraa ulkomailta. Laajasti tulkittuna pakotelistojen tarkistusvelvoite koskee siis aivan kaikkia yrityksiä, jotka tilaavat netistä tavaraa tai esimerkiksi vuokraavat kiinteistöjä ulkomailta.
Oman haasteensa aiheuttaa se, että ulkomaankauppaa tekevän myyjän tulee tehdä tuplavarmistus: Ensinnäkin tulee varmistaa, ettei suomalaisia tuotteita viedä esimerkiksi Venäjälle. Tämän lisäksi tulee varmistaa, ettei Venäjän pakotteita kierretä kuljettamalla tuotteita jonkun muun maan kautta – kuten vaikkapa Georgiasta tai Kirgisiasta.
Miten pakotelistatarkastus tehdään?
Pakotelistojen tarkastuksen voi tehdä haluamallaan tavalla. Voit hakea netistä eri listat ja katsoa, löytyykö liikekumppanisi listalta. Helpommin tällainen kerran tehtävä tarkistus tapahtuu Netvisor KYCin kertahaulla, jolla voit tarkastaa kerralla useamman pakotelistan.
Mutta tämä on vain kertatarkastus – ei jatkuvaa pakoteseurantaa. Kansainväliset pakotelistat päivittyvät kymmeniä kertoja kuukaudessa, ja tänään puhdas asiakas voikin ensi viikolla löytyä listalta. Ilman jatkuvaa seurantaa et tiedä, jos liikekumppanisi tilanteessa tapahtuu muutoksia.
Siksi pakotemonitorointi kannattaa automatisoida. Automaattinen pakoteseuranta vertaa asiakas- ja toimittajalistaasi pakotelistoihin aina, kun listat päivittyvät. Saat hälytyksen heti, jos pakoteosuma sattuu kohdalle.
Onko asiakkaasi tai toimittajsi pakotelistalla? Testaa yksittäistä pakotelistahakua.
Miten Netvisor KYC auttaa hoitamaan pakoteseurannan?
Netvisor KYCin pakoteseuranta tarkastaa asiakkaasi, toimittajasi ja kumppanisi automaattisesti pakotelistoja vastaan ja ilmoittaa muutoksista saman tien.
Näin se käytännössä menee:
- Tuo asiakkaat, toimittajat kumppanit sisään palveluun.
- Pakoteseuranta tarkastaa kohteet valittuja pakotelistoja vastaan.
- Seuranta pyörii jatkuvasti taustalla. Jos vanha asiakas löytyykin yhtäkkiä pakotelistalta, saat siitä ilmoituksen ja asiakas nousee uudelleen käsittelyyn.
- Jokainen tarkistus dokumentoidaan automaattisesti ja seurannasta jää audit trail. Saat helposti raportin ulos järjestelmästä.
Haluaisitko jättää pakoteseurannan automaatioon harteille? Voit käyttää Netvisorin pakoteseurantaa joko käyttöliittymän kautta tai yhdistää sen API:n kautta suoraan omiin järjestelmiinne. Ota meihin yhteyttä, niin kerromme lisää.
Usein kysyttyä pakotteista
-
Mitä pakotteet ovat?
Pakotteiden tarkoitus on vaikuttaa kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta uhkaavan valtion tai ryhmän toimintaan. Käytännössä pakotteiden myötä jäädytetään yksityishenkilöiden ja yhteisöjen varoja.
Pakotteet jaetaan kahteen pääluokkaan:
Henkilöpakotteet kohdistuvat yksittäisiin henkilöihin ja heidän määräysvallassaan oleviin yrityksiin. Näihin liittyy varojen jäädyttämistä ja liiketoimintakieltoja.
Sektoripakotteet rajoittavat kauppaa tiettyjen alueiden tai ryhmien kanssa. -
Mitä pakotteita suomalaisten pitää noudattaa?
Suomea sitovat YK:n ja EU:n asettamat pakotteet. Pakotteiden lisäksi pitää noudattaa KRP:n jäädytyspäätöksiä.
Lisäksi Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian listoja kannattaa pitää silmällä, sillä niiden toimet voivat vaikuttaa epäsuorasti suomalaisyrityksiin esimerkiksi rahoitusjärjestelmien tai kansainvälisen kaupan kautta. -
Mitä tapahtuu, jos asiakas löytyy pakotelistalta?
Jos huomaat, että asiakkaasi tai liikekumppanisi löytyy EU:n tai YK:n pakotelistalta, keskeytä liiketoimet kyseisen asiakkaan kanssa. Ilmoita ensin ulosottolaitokselle, joka vastaa varojen jäädyttämisestä.
Jos vasta epäilet pakotteiden rikkomista, ilmoita siitä KRP:n alaiselle rahanpesun selvittelykeskukselle. Sinun ei tarvitse olla varma, rikotaanko tai kierretäänkö pakotteita, vaan ilmoita ihan pelkästä epäilystäkin. -
Mitä pakotteiden rikkomisesta seuraa?
Pakotteiden rikkomisesta voi seurata taloudellisia ja rikosoikeudellisia seuraamuksia, mutta myös mainehaitat aiheuttavat vahinkoa yrityksille.
Suomessa kiristettiin pakoterikosten seuraamuksia keväällä 2025. Muutoksen myötä uusi maksimisakko on 5 % liikevaihdosta, kuitenkin vähintään 850 000 euroa ja enimmillään 40 miljoonaa euroa. Aiemmin maksimisakko oli 850 000 euroa. Varsinkin suurille yrityksille uudet seuraamukset ovat tuntuvia.
Muutos toi mukanaan uusia rikosnimikkeitä: pakoterikos, törkeä pakoterikos, tuottamuksellinen pakoterikos ja pakoterikkomus. Myös johdon ja vastuuhenkilöiden vastuu pakotteiden noudattamisessa korostuu entisestään.
Samalla pakotteiden kiertämiseen liittyvä rikosoikeudellinen vastuu laajeni koskemaan myös törkeää huolimattomuutta. Nyt myös tahattomasta pakotteiden rikkomisesta rangaistaan.
Vaikka rikkomus ei johtaisi rikosoikeudellisiin seuraamuksiin, yrityksen maine kärsii, jos se jää kiinni pakotteiden rikkomisesta tai kiertämisestä. Välillisesti taloudelliset vaikutukset voivat olla merkittäviä.
Kerttu Multisilta vastaa Netvisor KYCin markkinoinnista. Kokenut tuotemarkkinoija haluaa ymmärtää asiakkaiden tarpeita perusteellisesti ja etsii jatkuvasti uusia keinoja kerätä asiakkaiden näkemyksiä ja kokemuksia kycittämiseen liittyen.
