Pakotelistat: Mitä jokaisen yrityksen tulee tietää?

Olet ehkä kuullut, että ilmoitusvelvollisten tulee seurata pakotelistoja säännöllisesti ja näin varmistaa, ettei kukaan omista asiakkaista löydy listoilta. Mutta mistä pakotelistat löytyvät ja miten niitä seurataan? Keitä tämä pakotelistojen seurantavelvollisuus koskee? Ja ennen kaikkea: miten pakotelistaseuranta tehdään mahdollisimman helposti? 

Saat kaikkiin näihin kysymyksiin vastauksen tässä artikkelissa.

Mitä pakotelistat ovat?

Kerrataan ensin, mitä pakote tarkoittaa, ja siirrytään siitä sitten pakotelistoihin. 

Pakotteet jaetaan sektori- ja henkilöpakotteisiin. 

Sektoripakotteilla tarkoitetaan tilanteita, joissa rajoitetaan tietyn valtion tai ryhmän mahdollisuuksia käydä kauppaa tai ylläpitää liikenne- ja viestintäyhteyksiä. Käytännössä pakotteet näkyvät esimerkiksi niin, että suomalainen yritys ei saa rajattomasti käydä kauppaa pakotteiden alla olevan maan tai ryhmän kanssa. On kuitenkin hyvä ymmärtää, ettei yhtäkään maata ei ole laitettu sellaisenaan pakotelistalle. Kyse  on aina tietyistä tuotteista – esimerkiksi Venäjän kauppaan liittyvistä rajoitteista voi lukea lisää ulkoministeriön sivuilta. 

Pakotteiden tarkoitus on vaikuttaa kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta uhkaavan valtion tai ryhmän toimintaan. Käytännössä pakotteiden myötä jäädytetään yksityishenkilöiden ja yhteisöjen varoja.

Toinen pakotteiden laji onkin henkilöpakotteet. Tällöin täytyy varmistaa, ettei pakotelistoilta löytyvien henkilöiden kanssa tehdä mitään kauppaa. Tämä kielto koskee myös niitä yrityksiä, joissa nämä henkilöt ovat määräysvaltaomistajia.

Pakotelistoja on paljon erilaisia. Kun puhumme pakotelistoista, puhumme yleensä EU:n tai Yhdysvaltojen listoista. Suomen rahanpesulainsäädäntö velvoittaa seuraamaan EU:n ja YK:n pakotelistoja. Pakotelistojen lisäksi on olemassa myös keskusrikospoliisin lista jäädytyspäätöksistä. Myös sen seuraamisesta on määrätty laissa. 

Näiden laissa mainittujen sanktiolistojen lisäksi Suomessa seurataan aktiivisesti myös USA:n Office of Foreign Assets Controlin eli OFACin listaa. OFACin pakotteet eivät sellaisenaan sido eurooppalaisia tai EU:n alueella toimivia ei-yhdysvaltalaisia yrityksiä. Käytännössä OFACin pakotelista kuitenkin ohjaa esimerkiksi eurooppalaisten pankkien toimintaa. 

Tämä johtuu siitä muun muassa siitä, että Yhdysvallat hallinnoi kansainvälistä maksujenvälitysjärjestelmää SWIFTiä. Jos suomalainen pankki asioisi sellaisen yrityksen kanssa, joka löytyisi OFACilta, voitaisiin se panna rapakon takana merkille, ja pankki voitaisiin poistaa SWIFTistä. SWIFTin merkitys maailmankaupalle ja -taloudelle on kriittinen, sillä se on ainoa laatuaan. Siksi myös suomalaisten pankkien on pakko seurata OFAC-listoja.

Miten ihminen tai yhteisö joutuu pakotelistalle?

Pakotelistoilla on sekä yhteisöjä että henkilöitä, eniten jälkimmäisiä. Henkilö lisätään listalle, jos hänellä on yhteyksiä valtioiden tai kansalaisten turvallisuutta horjuttavaan valtioon tai yhteisöön. Tällaisia turvallisuutta horjuttavia asioita ovat esimerkiksi terrorismi ja huumekauppa. 

Esimerkki: Tällä hetkellä henkilö, jolla on yhteyksiä Venäjän valtioon, voi löytää itsensä pakotelistalta. Venäjän kansalaisuus tai se, että on Venäjän valtion virkamies, ei kuitenkaan automaattisesti johda siihen, että henkilö joutuisi pakotelistalle. Pakotteet koskevat henkilöitä, jotka rahoittavat Venäjän sotaa tai edesauttavat sitä – kuten Putinin lähipiiriä eli poliitikkoja ja superrikkaita.

Yritys päätyy pakotelistalle samankaltaisella logiikalla kuin yksityishenkilö. Näin ollen kaupankäynti esimerkiksi venäläisten yritysten kanssa on tällä hetkellä melkoista riskibisnestä. Suomen ja Venäjän välillä käydään edelleen vilkkaasti kauppaa muun muassa nikkelistä, ja siksi pakotteiden kanssa täytyy olla huolellinen.

Miten usein pakotelistoja pitää tarkistella?

Pakotelistat tulee tarkistaa aina, kun tehdään sopimusta uuden asiakkaan kanssa. Ilmoitusvelvollisen tulee selvittää, ettei asiakasyhteisön omistajina tai tosiasiallisina edunsaajina toimi pakotelistoilla olevia henkilöitä. 

Harvempi tietää, ettei riitä, että pakotelistat tarkistaa kerran. Listoja tulee seurata säännöllisesti. Ne päivittyvät jopa kerran viikossa, joten itse asiassa tarkistus tulisi tehdä samalla frekvenssillä. 

Jos yrityksen omistaja löytyy joltain näiltä listoilta, niin yrityksen kanssa ei saa tehdä liiketoimintaa. Ilman säännöllistä seurantaa on kuitenkin mahdotonta tietää, keitä listoilta löytyy. Maaliskuussa 2023 lakiin tuli velvollisuus osoittaa viranomaiselle, että ilmoitusvelvollisella on toimivat menetelmät seurata pakotelistoja.

Mistä pakotelistat löytyvät?

Pakotelistoihin on äärimmäisen helppo päästä käsiksi, sillä ne ovat avoimia kaikille. Käytännössä ne löytyvät suoraan viranomaisten sivuilta tai ovat tilattavissa sähköpostiin.

• EU:n pakotelista
• YK:n pakotelista
• OFACin pakotelista
• KRP:n listan jäädyttämispäätöksistä voi tilata meilitse ([email protected]) tai puhelimitse (0295 486 510). 

Hankalampaa onkin verrata listoja omiin tietoihin. Ensin pitää miettiä, miten kahta eri listaa voidaan vertailla luotettavasti. Lisäksi pakotelistoilla olevat nimet on saatettu kirjoittaa arabialaisin tai kyrillisin kirjaimin.

Keitä pakotelistojen tarkistusvelvoite koskee?

Pakotelistalainsäädäntö koskee kaikkia yrityksia ja yksityishenkilöitä. Ilmoitusvelvollisuus koskee yrityksiä ja henkilöitä, jotka voivat tunnistaa rahanpesuun sekä sodan ja terrorismin rahoittamiseen liittyviä riskejä omien asiakkaidensa toiminnassa. 

Ilmoitusvelvollisten joukkoon kuuluvat muun muassa pankit ja muut finanssialan toimijat, kirjanpitäjät ja tilitoimistot, laki- ja asianajotoimistot ja kiinteistönvälittäjät. Jos et ole varma, onko sinun yrityksesi ilmoitusvelvollinen, voit tarkistaa asian Finlexin verkkosivuilta.

Ilmoitusvelvollisilla täytyy olla tehokkaat menetelmät ja prosessit seurata pakotelisteja. Tarvittaessa heidän tulee pystyä osoittamaan viranomaisille, että nämä ovat kunnossa. Jos menetelmissä ja/tai prosesseissa on puutteita, voi tiedossa olla olla sanktioita. 

Myös muiden kuin ilmoitusvelvollisten yritysten täytyy noudattaa pakotelistalainsäädäntöä. Heillä ei kuitenkaan ole velvollisuutta osoittaa etukäteen, miten pakotelistaseuranta hoidetaan. Näitä yrityksiä voidaan rangaista vasta silloin, kun varsinainen pakoterikkomus on tapahtunut.

Erityisen tarkkana kannattaa olla, jos yritys tekee ulkomaan kauppaa ja/tai tilaa tavaraa ulkomailta. Laajasti tulkittuna pakotelistojen tarkistusvelvoite koskee siis aivan kaikkia yrityksiä, jotka tilaavat netistä tavaraa tai esimerkiksi vuokraavat kiinteistöjä ulkomailta. 

Oman haasteensa aiheuttaa se, että ulkomaankauppaa tekevän myyjän tulee tehdä tuplavarmistus: Ensinnäkin tulee varmistaa, ettei suomalaisia tuotteita viedä esimerkiksi Venäjälle. Tämän lisäksi tulee varmistaa, ettei Venäjän pakotteita kierretä kuljettamalla tuotteita jonkun muun maan kautta – kuten vaikkapa Georgiasta tai Kirgisiasta.

Kirjanpitäjien ja tilitoimistojen tehtävä on siinä mielessä helpompi, että heidän tulee huolehtia vain siitä, etteivät he asioi sellaisten henkilöiden tai yhteisöjen kanssa, jotka ovat Venäjän pakotteiden alaisia. Kirjanpitäjät ovat kuitenkin velvoitettuja ilmoittamaan viranomaisille, jos näkevät asiakaskunnassaan pakotesääntelyn rikkomista.

Lue lisää: Rahanpesulaki ja AML: mistä on kyse ja keitä laki koskee?

Miten pakotelistatarkistus tehdään?

Tekemämme tutkimuksen mukaan pakotelistojen tarkistusvelvollisuudesta laistetaan huolestuttavan paljon. Vain 37 % kyselyyn vastanneista yrityksistä kertoi tekevänsä sanktio- ja pakotelistatarkistukset. 

Yksi syy tähän on se, että lain noudattaminen koetaan työlääksi ja vaikeaksi. Tämä taas johtuu siitä, että velvoitteita hoidetaan manuaalisesti kaivamalla itse tietoa julkisista lähteistä.

Pakotelistatarkistuksia varten on kuitenkin olemassa valmis ohjelmisto. Netvisor KYC on rakennettu varmistamaan, että kaikki rahanpesulain velvollisuudet tulevat hoidettua – myös pakotelistojen tarkistaminen.

Järjestelmää voivat käyttää kaikki ilmoitusvelvolliset toimijat, ja siinä on paljon toimintoja ja linkkejä erilaisiin tietokantoihin: esimerkiksi pankkitunnistuksella tunnistetaan asiakasyrityksen edustaja ja suora linkki Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) rekistereihin auttaa tunnistamaan yrityksen taustoja. 

Mikä kätevintä: säännöllinen pakotelistatarkistus onnistuu Netvisor KYCin avulla automaattisesti.

Miten Netvisor KYC auttaa hoitamaan rahanpesulain velvoitteet?

Mitä Netvisor KYC sitten käytännössä tekee? Käydään vielä läpi, mitä järjestelmässä tapahtuu, kun sinne lisätään uusi asiakas. 

1. Uusi asiakas lisätään järjestelmään. 
2. Asiakkaan tietoja verrataan pakotelistoihin ja PRH:n rekistereihin.
3. Kysytään avoimeksi jääneet asiat yrityksen edustajalta. Hän vastaa täyttämällä valmiin lomakkeen, johon kirjaudutaan pankkitunnisteella. Näin varmistetaan, että asiakkaan edustaja tunnistetaan oikein. 
4. Yrityksen edustaja avaa lomakkeella yrityksen taustat.
5. Kaikki asiakkaan tiedot ovat nyt yhdessä paikassa. 
6. Järjestelmä tekee automaattisesti pakotelistaseurannan joka viikko ja se nuuskii myös KRP:n listoja. Ohjelmisto ilmoittaa, jos joku asiakkaista on noussut jollekin listalle. 
7. Jos asiakkaan omistajat ovat vaihtuneet, tulee siitäkin ilmoitus. Näin osataan pyytää uudet tiedot uusista omistajista. Samoin esim. nimenkirjoitusoikeuden muutoksista tulee ilmoitus automaattisesti.

Kaikki tarvittavat prosessit ja lomakkeet löytyvät siis valmiina järjestelmästä, joten niitä ei tarvitse luoda itse. Lisäksi järjestelmä on rakennettu niin, että asiakas pystyy vastaamaan kysymyksiin oikein. Näin vältytään siltä, että saataisiin asiakkailta vajaita tai vääriä vastauksia.  

Prosessi on rakennettu Netvisor KYCiin niin, että se pakottaa hoitamaan kaikki rahanpesulain mukaiset velvoitteet, mukaan lukien pakotelistatarkistuksen. Ohjelmistoa käyttävä työntekijä oppii tunnistamaan, millaisissa tilanteissa rahanpesua voi tapahtua ja miten hän voi omalla toiminnalla ehkäistä rahanpesua. 

Netvisor KYCiä käyttämällä hoidetaan siten pakollisten prosessien lisäksi myös rahanpesulakiin kirjattu velvollisuus kouluttaa henkilökuntaa.

Kycitä huoletta – valvomme pakotelistoja puolestasi

Jos sinulla on satoja asiakkaita, niin arvostanet luotettavaa kokonaiskuvaa asiakaskunnastasi. Siinä auttaa ohjelmisto, jonka avulla hoidat KYC-prosessin helposti ja tarkistat myös jatkuvasti päivittyvät pakotelistat – automaattisesti.

Asiakkaan tuntemiseen erikoistuneena palveluna seuraamme juridiikkaa ja lainsäädännön kehitystä tarkasti ja muokkaamme järjestelmää päivittyvien viranomaisohjeistusten mukaan. 

Kun käytössäsi on Netvisor KYC, voit olla huoleti, kun valvova viranomainen ottaa yhteyttä ja kysyy, miten teillä hoidetaan pakotelistojen tarkistaminen ja muut rahanpesulakia koskevat velvollisuudet.

Jukka Kojola on Netvisor KYC -palvelun tuotejohtaja. Jukka on rahanpesulain asiantuntija, jolla on yli 20 vuoden kokemus finanssi- ja pankkialalta. Jukka haluaa edistää rahanpesulain noudattamista ja auttaa yrityksiä kehittämään automatisoituja toimintamalleja asiakkaan tuntemisvelvoitteen täyttämiseksi.