Ajantasainen rahanpesulaki yleiskielellä
Päivitämme tälle sivulle tiedon rahanpesulain muutoksista ja uusien velvoitteiden voimaantulosta. Pyrimme kertomaan mahdollisimman selkeästi, mitä muutokset tarkoittavat yritystäsi koskevien velvoitteiden kannalta. Rahanpesulain tulkinnanvaraisuuden vuoksi suosittelemme tarkistamaan yksityiskohdat ja velvoitteisiin liittyvät epäselvyydet finlex.fi:stä tai lakia valvovalta viranomaiselta.
Artikkeli päivitetty: 25.3.2024
Hyödyllisiä linkkejä:
Laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä (finlex.fi) →
Rahanpesulain valvonta, Aluehallintovirasto (avi.fi) →
Rahanpesulain valvonta, finanssiala (finanssivalvonta.fi) →
Ajankohtaista tietoa rahanpesulaista (rahanpesulaki.fi) →
Rahanpesulaki ja AML: mistä on kyse ja keitä laki koskee? →
KYC-prosessi: vaiheet ja velvoitteet rahanpesulain ilmoitusvelvollisille →
Haluamme tehdä rahanpesulain muutosten tulkitsemisesta ja lain noudattamisesta mahdollisimman suoraviivaista, mutta…
Huomaathan, että tällä sivulla esitetyt huomiot perustuvat Netvisor KYC:n tulkintaan. Siksi niitä ei tule ottaa lakineuvontana, ja viime kädessä ilmoitusvelvollinen tai muu rahanpesulain tarkoittama yritys vastaa aina oman toimintansa lainmukaisuudesta. Tämän välttämättömän lausunnon myötä, mennäänpä asiaan!
Pakotelistaseurannan velvoite astui voimaan (3/2024)
Vuoden 2023 lakimuutoksessa määritellyt velvoitteet astuivat voimaan 1.3.2024.
Merkittävin ilmoitusvelvollisia yrityksiä koskeva velvoite on pakotelistojen ja jäädyttämispäätösten jatkuva seuranta. Ilmoitusvelvollisen tulee voida esittää menetelmä pakote- ja sanktiolisten jatkuvaan seurantaan, jolla yritys varmistaa, etteivät henkilö- tai yhteisöpakotteet koske sen asiakkaita. Lakimuutoksen tarkoituksena on havaita ja estää pakotesääntelyn vastainen toiminta.
Muutoksen myötä rahanpesulakia valvova viranomainen saa entistä laajemmat valtuudet suorittaa pakotelistatarkastuksia ja määrätä laiminlyönneistä seuraamuksia.Huom. Pakotelistavelvoite koskee kaikkia yrityksiä – ei vain rahanpesulain tarkoittamia ilmoitusvelvollisia – eli vinkkaa asiasta myös yrittäjäkollegallesi!
Uusia velvoitteita pakote- ja sanktiolistojen seurantaan (3/2023)
Laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä uudistui (599/2023) maaliskuussa 2023 ja sen velvoitteet astuvat voimaan vuoden 2024 maaliskuussa. Muutos velvoittaa esimerkiksi tilitoimistoa seuraamaan asiakkaiden tietoja sekä mm. pakotelistoja ja jäädyttämispäätöksiä ajantasaisesti. Käytännössä tällaista seurantaa on mahdotonta toteuttaa ilman automaatiota.
Laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä uudistuu ja sitä myötä asiakkaan tuntemisvelvollisuus laajenee ensi vuonna. Tämä tarkoittaa, että tilitoimistolla ja muilla lain tarkoittamilla ilmoitusvelvollisilla pitää olla tehokkaat toimintaperiaatteet, menettelytavat ja sisäinen valvonta varmistaakseen, että ne noudattavat lain asettamia velvoitteita. Pakotelistatarkistusten velvoite koskee muitakin kuin ilmoitusvelvollisia yrityksiä.
Lakimuutos tuo myös viranomaiselle entistä laajemmat valtuudet suorittaa valvontaa ja tarkastuksia pakotteiden noudattamisesta. Rahanpesulain vaatimusten noudattamatta jättämisestä voi jatkossa tulla siis vakavia seuraamuksia. Siksi nyt on viimeinen hetki tehdä tarvittavat muutokset oman yrityksen toimintaan ja ottaa askel kohti vastuullisempaa liiketoimintaa.
Pakotteet ja jäädyttämispäätökset tiukkaan seurantaan
Venäjän viime vuonna käynnistämän sodan vuoksi henkilö- ja yhteisöpakotteita sekä jäädyttämispäätöksiä on tällä hetkellä mittava lista ja ne päivittyvät tiheään.
Uusi rahanpesulaki edellyttää tilitoimistoilta toimia, joiden avulla on mahdollista havaita ja estää pakotesääntelyn ja jäädyttämispäätösten vastainen toiminta. Tiheään päivittyviä pakotelistoja täytyy pystyä vertaamaan asiakastietoihin säännöllisesti.
Jos pakoteseurantaa ei ole vielä tehty systemaattisesti, tarkoittaa lakimuutos merkittävää lisätyötä. Ilman oikeanlaista järjestelmää, ilmoitusvelvollisen täytyy tehdä tarkistuskierros käsin: hakea pakotelistojen tiedot ja verrata jokaisen asiakkaansa tietoja näitä listoja vastaan vähintään viikoittain. Vuoden siirtymäaika kannattaa siis käyttää sopivien toimintatapojen laadintaan ja parhaiden mahdollisten työkalujen etsintään.
On tärkeää huomioida, että myös tilitoimiston oma liiketoiminta voi asiakkaan kautta välillisesti joutua pakotesääntelyn tai jäädyttämispäätösten kohteeksi, joten siksikin on tärkeää pitää nämä tiedot ajan tasalla. Käytännössä tätä seurantaa on mahdotonta toteuttaa lain määräämällä tasolla ilman lakisääteisiä pakotelistatarkistuksia varten suunniteltua KYC-palvelua.
Rahanpesulaki 2019
Laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä päivittyi.
Sääntelyn piiriin lisättiin mm. virtuaalivaluutta- ja taidekauppa. Samalla riskiarvioiden, asiakkaan tunnistamis- ja tuntemistietojen käsittelyn, sekä ilmoitusmenettelyn sääntely tarkentui.
Rahanpesulaki 2017
Uusi rahanpesulaki (444/2017) astui voimaan 3.7.2017.
Uudelleenkirjoitettu laki sisältää yksityiskohtaisen listauksen siitä, keitä velvoitteet rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä koskevat Suomessa. Sääntelyn piiriin kuuluu tuhansia uusia yrityksiä eri toimialoilta (mm. kirjanpito, yritysneuvonta, kiinteistönvälitys, käteiskauppa).
Rahanpesulaki 2008
Kansallinen laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä astui voimaan.
Lain mukaan ilmoitusvelvollisen täytyy todentaa ja tuntea asiakkaansa sekä ilmoittaa epäilyttävistä toimista viranomaiselle. Ilmoitusvelvollisen määritelmä oli lain alkumetreillä väljä, joten lähinnä pankit tarttuivat toimeen. Finanssikriisi hidasti käytäntöjen leviämistä, mutta ensimmäiset lain velvoittamat yritykset alkoivat kehittää asiakkaan tuntemisen eli KYC-prosesseja.
Kaipaatko apua rahanpesulain velvoitteiden viidakkoon?
Netvisor KYC tekee rahanpesulain velvoitteiden noudattamisesta ja asiakkaiden tuntemisesta vaivatonta ja antaa mielenrauhaa keskittyä omaan ydinliiketoimintaasi.
Lataa yleinen KYC-opas » tai erikseen tilitoimistoille tehty KYC-tietopaketti »