Rahanpesun torjunta pk-yrityksissä – 12 kysymystä ja vastausta ilmoitusvelvollisille

Tuottavatko rahanpesulainsäädäntö ja KYC-velvoitteet päänvaivaa? Kokosimme tähän artikkeliin 12 kysymystä ja vastausta siitä, miten tavallinen pk-yritys voi toimia rahanpesun estämiseksi. 

Rahanpesulain vaatimukset koskevat Suomessa tuhansia ilmoitusvelvollisia yrityksiä eri toimialoilta. Kun tunnistat vaaranpaikat, et riko lakia tietämättäsi.   

Katso webinaaritallenne, jossa rahanpesun selvittelykeskuksen päällikkö Jaakko Christensen Keskusrikospoliisista ja Sakari Sabell Netvisor KYCiltä kertovat konkreettisia tosielämän esimerkkejä rahanpesusta Suomessa. 

Tapahtuuko Suomessa rahanpesua?

Kyllä, Suomessa tapahtuu rahanpesua, vaikka elämmekin melko alhaisen riskin maassa. Rahanpesun selvittelykeskus on ottanut vuosina 2023 ja 2024 vastaan jopa 385 000 ilmoitusta epäilyttävistä liiketoimista (tilanne 10/2024), ja näistä on avattu 2400 tutkintaa. 

Yli 800 tapauksessa on tehty varojen jäädytys- ja pysäytyspyyntöjä, ja rikoshyötyä saatiin talteen yhteensä noin 19,6 miljoonaa. Tällä hetkellä paljon jää myös piiloon, sillä toimialojen välillä on paljon vaihtelua siinä, miten aktiivisesti ilmoituksia tehdään.

Rahanpesun yhteiskunnalliset vaikutukset ovat laajat ja vakavat. Se on aina liitännäisrikos, jolla rikolliset tuovat esirikoksella saatuja varoja laillisen järjestelmän piiriin. Yleisimpiä rahanpesun esirikoksia ovat petokset, veropetokset, huumekauppa ja ihmiskauppa.

Suomessa erityisiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskeiksi ovat viime vuosina nousseet tietoverkkoavusteiset petokset, kuten romanssihuijaukset ja tilitietojen kalastelu, sekä pakotteiden kiertäminen. Varoja ja tavaroita sumplitaan perille laittomiin kohteisiin kiertoreittejä tai tätä tarkoitusta varten perustettujen yritysten avulla. 

Miksi pk-yrityksiä tarvitaan rahanpesuriskien havaitsemiseen? 

PK-yrityksillä on yllättävänkin olennainen rooli rahanpesuriskien havaitsemisessa. Ne ovat nimittäin usein suorassa kosketuksessa asiakkaidensa jokapäiväiseen toimintaan. Vaikka pankeilla on laaja näkyvyys rahaliikenteeseen, ilman pk-yritysten tuntumaa omaan asiakaskuntaansa rahanpesurikosten selvittely kävisi valtakunnan tasolla todella vaikeaksi. 

PK-yrityksillä on myös syvällistä tietämystä omasta toimialastaan. Se auttaa huomaamaan poikkeamia, jotka voivat viitata rahanpesuun.

Mitä pk-yrityksiä rahanpesulain ilmoitusvelvollisuus koskee?

Kaikki ilmoitusvelvolliset tahot on lueteltu laissa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen ehkäisemiseksi. Lain vaatimukset koskevat kaiken kokoisia yrityksiä. Ilmoitusvelvollisen määritelmä kattaa pankkien lisäksi muun muassa:

• Tilitoimistot ja tilintarkastuspalvelut
• Asianajotoimistot
• Yrityspalveluiden, kuten veronvalvonnan tarjoajat
• Kiinteistönvälittäjät
• Luotonantajat ja rahoitusyhtiöt
• Vakuutusalan toimijat
• Taidekauppiaat
• Yli 10 000 euron käteismaksuja vastaanottavat yritykset (mm. autokauppa, korujen tai kellojen myynti)

Mitä rahanpesun ehkäisyn velvoitteita pienen yrityksen pitää minimissään hoitaa?

Jokaisen ilmoitusvelvollisen yrityksen pitää huolehtia lain vaatimuksiin vastaamisesta, eli muun muassa näistä:

1. Riskiarvio: Pienenkin yrityksen tulee tehdä oman bisneksensä näköinen ja kokoinen riskiarvio, jonka varaan seuraavat toimintamallit sitten rakennetaan.

2. Asiakkaan tuntemisen prosessi: Asiakkaan tunteminen (KYC, Know Your Customer) tarkoittaa asiakkaiden vahvaa tunnistamista ja taustojen tarkistamista lain vaatimusten mukaan. Tämä koskee kaikkia asiakkaita, ei vain niitä, jotka herättävät epäilyksiä. Korkeamman riskin asiakkuuksissa tarvitaan tehostettua asiakkaan tuntemista, eli asiakkailta on kysyttävä tietoja astetta perusteellisemmin ja useammin. Jokaista asiakassuhdetta pitää myös seurata säännöllisesti. KYC-tietojen keräämistä varten yrityksellä täytyy olla toimivat menetelmät ja luotettava prosessi.

3. Pakotelistat: Omaa asiakaslistaa pitää verrata säännöllisesti ajantasaisiin pakotelistauksiin ja varmistaa, ettei haaviin jää osumia.

4. Epäilyttävien liiketoimien ilmoittaminen: Jos havaitset jotakin hämärää, tee matalalla kynnyksellä siitä ilmoitus rahanpesun selvittelykeskukselle. 

Näiden kohtien lisäksi jokaisen yrityksen täytyy mm. kouluttaa henkilöstönsä rahanpesun torjuntaan ja dokumentoida aiheeseen liittyvät toimenpiteet. Kattavamman kuvan vaatimuksista saat tutustumalla rahanpesulakiin.

Mitkä ovat konkreettisia esimerkkejä epäilyttävistä liiketoimista?

Tyhjentävää listaa on mahdotonta antaa, koska riippuu aina maantieteestä ja liiketoiminnan luonteesta, mikä on poikkeavaa tai epätavallista. Tässä kuitenkin muutama esimerkki, joissa epäilys voi johtaa rikosten jäljille:

• Asiakkaan tuntemiseen liittyy epäselvyyttä. Asiakas ei pysty antamaan tietoja normaalisti, tai hän tuntuu toimivan jonkun toisen puolesta. Aineistot tulevat hitaasti ja vaikeasti. Epäilyksen pitää herätä myös, jos aiemmin sujuva kommunikointi muuttuu hankalaksi.
• Käteinen alkaa liikkua erikoisella tavalla. Yritys maksaa käteisellä esimerkiksi lainan lyhennyksiä tai muita kuluja, joihin käteistä ei normaalisti käytetä.
• Useat eri henkilöt ostavat verkkokaupasta tavaraa, jota voi hyödyntää rikosten tekoon ja toimittavat ne samaan osoitteeseen.
• Yrityksen omistus- tai hallintorakenne on niin monimutkainen, ettei siitä meinaa ottaa selkoa.
• Yritys on perustettu juuri ennen kansainvälisen konfliktin alkamista ja se näyttää korvaavan aiempia yrityksiä, joiden kanssa on käyty kauppaa samaan suuntaan.
• Huomaat epätavallisia tilisiirtoja, varsinkin jos ne kohdistuvat riskialttiille alueille, kuten veroparatiiseihin. 
• Kytkökset rikollisiin henkilöihin tai tuttujen nimien osumat pakotelistoilla ovat selvä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskin merkki.

Tietyt toimialat, kuten ravintola-ala tai kryptovarapalvelut, ovat alttiimpia rahanpesulle kuin toiset. Esimerkiksi logistiikassa ja tukkukaupassa taas on havaittu epäilyttäviä liiketoimia pakotteiden kiertämiseen liittyen. Näillä toimialoilla riskejä pitää seurata tavallistakin tehokkaammin.

Kuinka suurten käteismaksujen pitäisi herättää epäilyksiä?

Epätavallisen suuri käteissuoritus on lisäselvittelyn aihe, varsinkin jos käteismaksut eivät ole kyseisellä toimialalla tai tietyn asiakkaan historiassa tavallinen näky. Tiettyä rajaa rikolliselta haiskahtavan käteismaksun suuruudelle ei kuitenkaan ole.

Epäilys voi herätä myös useista pienistä käteismaksuista – niiden tarkoitus voi olla harhauttaa ja välttää lisätietojen kysely.

Joka tapauksessa epäilysten tulisi herätä, jos käteisen rahan alkuperälle ei saa uskottavaa selitystä ja riittäviä todisteita. 

Onko ilmoitus epäilyttävästä liiketoimesta samalla rikosilmoitus?

Ilmoitus epäilyttävästä liiketoimesta ei ole rikosilmoitus. Tapaus siirtyy esitutkintaan ja rikosasiaksi vasta poliisin erillisen harkinnan kautta.

Ilmoituksen epäilyttävästä liiketoimesta voi tehdä rahanpesun selvittelykeskuksen verkkosivujen kautta anonyymisti, eikä asiakkaasi saa tietää, kuka sen on tehnyt.

Milloin ilmoitus epäilyttävästä liiketoimesta pitää tehdä?

Ilmoitus pitää tehdä rahanpesun selvittelykeskukselle välittömästi, kun havaitset epäilyttävän liiketoimen. Toisin sanottuna toimi heti, kun silmääsi on pistänyt jotakin erikoista, jolle et saa asiakkaalta viivytyksettä luotettavaa selitystä. Rikolliset pyrkivät liikuttamaan varoja vikkelästi, joten nopeus on valttia ilmoittamisessakin.

Mitä asioita ilmoitukseen pitää kirjata?

• Asiakkaan tuntemistiedot: Ilmoituksen kirjaamiseen tarvitaan riittävät tiedot, kuten nimi, henkilötunnus ja osoite.
• Liiketoimen laatu ja laajuus: Kuvaile tarkasti, mitä on tapahtunut. Mainitse esimerkiksi liiketoimen summa, ajankohta ja osapuolet.
• Varojen määrä ja alkuperä: Kerro, millaisista summista on kyse, ja mistä rahan kerrotaan olevan peräisin. 
• Epäilyksen perusteet: Kuvaile, miksi epäilet varojen liittyvän rikokseen. Voit kertoa esimerkiksi oudoista tapahtumaketjuista tai asiakkaan erikoisesta käyttäytymisestä. 
• Liiketoimen tilanne: Onko liiketoimi suoritettu vai keskeytetty? 

Rahanpesun selvittelykeskus ottaa mielellään vastaan kaikki epäilyttäviä liiketoimia koskevat ilmoitukset, ja kynnys saa olla matala. Heiltä voi myös kysyä lisätietoja, jos on epävarma ilmoituskynnyksen ylittymisestä, tai pyytää teknistä apua ilmoituksen tekoon.

Pitääkö ilmoitus epäilyttävistä liiketoimista tehdä, vaikka tietäisi, että asiakas on jo muuta kautta viranomaisten tutkittavana?

Joskus KYC-prosessin aikana voi jäädä haaviin asiakas, joka on jo esimerkiksi verotarkastuksen vuoksi syyteharkinnassa. Ilmoitusvelvollisuus on voimassa silloinkin. Jokainen ilmoitus voi auttaa selvittelemään laajoja rikosvyyhtejä. 

Mitä seurauksia voi tulla, jos pk-yritys ei huolehdi rahanpesulain velvoitteista?

Laiminlyönneistä voi seurata aika rapsakoitakin sanktioita, oli velvoitteiden ohittaminen sitten tahallista tai huolimattomuudesta johtuvaa. Viranomainen voi määrätä yritykselle rikemaksun, antaa julkisen varoituksen tai asettaa vakavissa rikkomuksissa myös todella tuntuvan seuraamusmaksun. 

Asiakkaiden tekemät rahanpesurikokset voivat hyydyttää omat pankkitilit ja koko liiketoiminnan. Jos juttu päätyy uutisotsikoihin, maineesi on vaakalaudalla. Vakavista laiminlyönneistä voi seurata myös tuomioita yrityksesi vastuuhenkilöille.

Rahanpesun torjunta on yhteinen vastuu. Siksi jokaisen valppautta tarvitaan.

Miten pk-yritys voi hoitaa KYC-velvoitteet mahdollisimman helposti?

Laki vaatii, että käytössäsi on riittävän tehokkaat menetelmät rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen ehkäisyyn. Esimerkiksi pakotelistatarkistuksia on nykyisen lain valossa käytännössä mahdotonta hoitaa käsityönä.

Pk-yrityksen kannattaa etsiä KYC-prosessin tueksi sähköinen palvelu, joka tekee velvoitteiden hoitamisesta mahdollisimman helppoa ja nopeaa, kattavuudesta tinkimättä. 

Netvisor KYC on markkinoiden kattavin KYC-palvelu. Meidän tavoitteemme on tehdä rahanpesulain noudattamisesta helppoa ja nopeaa - sinulle ja asiakkaallesi.